Hetkellisen sänkykaaoksen valtaaman kodin, tuntui siisti koti siltä että tänne täytyy saada kukkia.
Käytin parempaa puoliskoa eilen työterveyslääkärillä ja eksyin viereiseen kukkakauppaan.
Saatoin vähän innostua.
Viikon sairaana olleen paremman puoliskon tekemät tiput pääsivät myös kotia koristamaan.
Ei, ei näitä nyt olla tehty, vaan joskus muinoon. Kun saiski joskus ton askartelemaan, puohahaa!!
Jos olisin kukka, olisinko tämä vihreä pallero. Ehkä!!!
Kylvin rairuohoa useampaan pieneen kuppiin. Vähän harvoja reppanoita
ne on mut ei haittaa enää yhtään kun taloon tuli muutakin vehreyttä.
Yhdessä näyttävät hyvältä. Piristävät minikukkaset, joiden nimi unohtui kukkakaupasta poistuessa. :)
Löysin myös pienen kasan wanhoja pääsiäiskortteja. Mummun ja rakkaan pappavainaan aikasia. <3
Keittiöön ilmoitustaululle pääsivät tuomaan arvostusta. Kauniita nämät vanhat kortit.
Viikolla selvis myös et joku on osannu lapsena piirtää, toosi hieno!! Heh. ;) Piirtämisen taito on
kadonnut ajan saatossa, mutta käsiala on samanlaista harakanvarvasta ko nykyäänkin. Vai voiko
sanoa pääsiäiskukonvarvasta! Ohjeen alla lapsuusajan marmorointikursseilla tehtyjä papereita.
Nämät taitaa olla kyl siskojen tekeleitä, koska en muista olleeni kursseilla. Äiti on säilönyt näitä
jo vuosikymmeniä, minä sitten menin ja vein marmoroidut paperit ja tein niistä... Ööhhm.
..Hienon pääsiäistaulun. Taulun nimi vois vaikka olla 'kaikki sisarukset koolla!!' :D
Lupaan että äiti saa nämät muistoksi pääsiäisen jälkeen, jos vaan haluaa..
Muuttuuko taulun nimi sitten "kaikki sisarukset lensivät kotiin?!" Hope not.
Piti keksiä uloskin jotain! Pajunkissojen vähyyden takia katkoin takapihan kaadetunpuun oksia
wanhaan grilliin ja asettelin muutaman värikkään munan karuutta kaunistuttamaan.
Pääsiäisenä saa olla väriä!! Huomenna lankalauantaina meillä kiertää trullit, ensin jännitän kääntyykö yksikään meidän pihaan, ennen meitä tänne ei kukaan uskaltanut tulla. Seuraavaksi jännitän loppuuko pääsiäismunat, ostin ihan liian vähän. Sitten lähdetään lapsuudenkotiin jossa vietämme aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa. Nauretaan, leikitään kyöpelinvuoren noitia (minä leikin) ja kokkoillaan iltamyöhään saakka. Täytyy vaan muistaa pukea tarpeeksi lämmintä, sillä en ole vieläkään täysin terve, toi toinen ei läheskään, ei sinnepäinkään. Raivostuttava virus vaivaa meitä. Muutenkin mulla tuntuu näät ruokavaliomuutokset aiheuttavan mitä ihmeellisimpiä asioita ja kaikenkukkaraksi olen saanut niskatkin niin jumiin että kädetkään ei toimi kunnolla. Kaameinta on etten sais muka syödä makkaraa enää, kaikissa muka jotain vältettäviä ainehia. Täytyy pian alkaa ite makkarantekijäksi. Mitä maggaransyöjä söis huomenna kokolla, kysympä vaan?!:D Pst, jos joku tietää luontaisesti gluteenitooman (ei tärkkelysmuodossakaan vehnää, ei siis dekstrooseja eikä glukooseja) ja sipulittoman makkaran niin oisin tosi kiitollinen tiedosta?!? Mut mitäs pienistä, sillä ei pienetkään meistä, eikuuu...
Aina sillon tällön saadaan jotain isoakin aikaan, nimittäin täs viillolla keräsimme meidän naapurustosta kokkopuut. Sieltä kaatui aika liuta puita ja olivat vain iloisia kun veimme osan kuusenoksista pois. Tytär on ylpeä äidistään, joka lopen joutui ajamaan traktorin kotiin, isän karatessa bingoon. Ei kyllä yhtään moittimisen sanaa, sillä se onnistui kuin vanhalta tekijältä, koko kylän läpi körryytti valtava kuorma kyydillä, hyvä ettei koko kärry hajonnut. Minä pidin selustaa ja nauroin kippurassa, eikuu toki toki keskityin ajamiseen.. Kippuraan nauramisella taitaa olla hyvä lopettaa tän sekopäisen romaanin kirjootus.. Olokee ilosia, naattikaa ja pitäkää huisin jännä pääsiäinen!
Mä vielä mietin iltapuhteiks mitä pukisin huomenna päälle kun avaan oven trulleille.. Jotain jännää täytyy olla.. :)