Myrsky tuli, myrsky meni!

 Varauduttiin myrskyyn! Hyvä me! Terassilta kaikki pieni tavara pois, sitten puutarhakalusteet yhteen
kasaan. Kukkaruukkuja, ämpäreitä, kastelukannuja ja vaikka mitä keräilin pihalta. Herttinen, onkohan
meidän mattoteline missä, kun en oo nähny. Hmmm.. Pihakeinu siirrettiin ikkunan edestä sivupihalle.
Vanhaa ja  raihnaista puuliiterin kattoa fiksailtiin. Juu onhan tossa jo. Sisällä perus; radioon patterit,
vettä juoma-annostelijaan, kynttilät pöydille, tulitikut esille, akut ladattu.. :D :D

Mitä nyt olin unohtanut matot pesun jälkeen riiheen kuivumaan ja sieltähän ne keveimmät lenteli pitkin maita ja mantuja. Voipi olla että uudelleen pesu on paikallaan. :) Isän lautakasojen päältä oli pellit lennelleet painoista huolimatta. Sitten tietenkin tätä ihan normia eli piha täynnä oksia, lehtiä ja jopa muilta tonteilta tulleita roskia. Voisin vaikka väittää että tänä viikonloppuna haluaisin tehdä pihasiivouksen. Hahaa. Jos pikaisella katsomisella vain yksi omenapuu menee nurin niin onhan se aika hyvin. Kuvat on otettu vauhdista, koska ulkona ei paljon nokkaansa vihtinyt näyttää, eikä ikkunoiden läpi nähnyt kuvata.

Hengissä selvis myös kasvihuone ja sen asukit.

Mikä viidakko. Kaikki kannettu vaan sisään suojaan. Onhan tossa jo jos kaikki vaan pysyy hengissä.

Villoja en kyllä ota vielä pois vaikka ei mikään kaunis näky ookkaan. Sehän kuuluu kategoriaan hassusisustus. :)

Osa aika pieniä rääpylöitä. Hih!

Nämät kyl oikeest pitäis saada maahan, mutta kun on hallaöitä vielä luvattu. Meillä
käytiin nollassa muutama yö sitten, eikä päivälläkään ollut ku kolme astetta. Hyrr!

Ruohosipuli kukkii!!! Hei oikeesti mun piti vaan äkkiä kirjoittaa että hengissä ollaan, ei isoja

vaurioita. Jos must ei nyt sit hetkeen kuulu niin kone on sanonut heippatihei. Samperi, kympin

päivitys alkaa kohta. Kattotaa kui koneen käy. Sainhan mä kyl sen lataamista monta kuukautta

pitkitettyä. :) Kivaa alkavaa viikonloppua. Meillä toi toinen aloitti lomansa tänään. Jeii!

Kahden viikon kivat!!

Hellureiii!!! Maltan hetkeksi koneelle ja pitääkin näyttää teille parin viikon ajalta kivoimmat kuvat. Kauheeeesti kaikkee jänskää tekemistä, niinku tiiätte. Osa kuvista kännyräpsyjä ja osa kamerella, kuten on tullut jo tavaksi täällä. Hahaaa. Mitään en taaskaan malttanut jättää pois kyytistä joten näillä mennään.

 Matkanvarrelta! Tää on mun lemppari talo joka pitää aina ohikulkies tarkistaa ettei

sitä ole kukaan hajottanut! Aika moni muukin tuntui tietävät talon kun instassa jaoin. :)

 Piipahdin muuten ihanassa sisustusliikkeessä, Villa Kiviniemessä. Ostin sieltä kaksi

viimeistä Country French kalkkimaalia mitä olen oikeastaan missään myynnissä nähnyt.

Kyl mä niil viel keksin käyttöä.

 Oma piha parin viikon takaa! Mä tykkään tost mein pihlajasta niin..

Meijän kylällä oli pankin 100v juhlat ja torilla oli kaikenlaista häppenkiä. Mehän oltiin tietty lasten kanssa

paikalla!! Mä vähä jännätin hippoa, joten serkkutyttö ja Altti haki karkit kun mä kuvasin kauempaa.

 NaaNaa rassukka taas vähän jännätti duudsoneitten juttuja, no onneks apu löytyi äitin sylistä! :)

 Peruna tuli laitettua maahan. Heeeh tai siis minähän kuvasin kun Eepe teki mun puolesta työt. Hups.

Niin meki ollaan pienestä pitäen laitettu pottu ite ja vähä isommassa mittakaavassa vielä. :)

 Oman pihan keksintö (pelko siitä että kiikku lentää mäkeen ku on aina ruohonleikkurin tiellä) on

ehkä paras hetkeen, vaikkaki vähän keskeneräinen ja karu kun ei tulppaanit nousseetkaan penkistä.

Kiikkaa siirty kivikkopenkin päälle, sinne ei muuten ole ruohonleikkurilla asiaa! :)

 Kasvihuone, kaaoksen keskipiste. Heheeee.. Kaappasin kaapeista mun amppelit, ruukut jne että veisin niitä tarjolle

pihakirppikselle mutta sitten unohdin. Kauniit villat katonrajassa onneks saapi kohta väistyä eikä kukaan enää palellu

kasvihuoneeseen. Onhan mulla kyllä tuola tuo uus lämmitinki mut en vain ole sitä nyt käyttänyt villojen takia.

 Eilen aamulla avasimme jo perinteeksi muodostuneen pihakirppiksen. Kolmas kesä putkeen.

Siellä sitä sitten menikin koko viikonloppu myydessä kahdeksan perheen tavaroita. Mikäli teit

kiinnostaa enemmän ja ootta vaikka tulossa joskus tännepäin kesälomareissulle niin KLIK mein

Pihakirppis Kaisaniemessä Facebook -sivuille, josta näätte aina millon pihakirppis on auki!

Siinäpä viikonlopun räpsyjä, aika kirppisvoittoisia kun 

toisena kuvausvaihtoehtona olisi ollut autokorjaamo. :)

Kivaa alkavaa kesäkuuta, kun en kuitenkaan ole koneella taas hetkeen. Ps. Auto toimii jälleen.

5vuotta omassa kodissa

Tasan viisi vuotta sitten seisoin tässä meidän talon edustalla ensimmäistä kertaa. Kädessä avaimet jolla voisin kävellä sisään omaan kotiin. Nappasin kuvan, laitoin miehelle töihin viestin että nyt mä meen sisälle. Jännitin, huokaisin ja otin rohkean askeleen. Meni ehkä kaksi sekuntia, läheiset tuli perässä ja kysyivät joko aloitetaan remontti, totesin vain että voiko teitä estää ja niin sitä aloitettiin, sisäpinta sekä eräänlainen elämäntaparemontti!! Huikeeta, enkä ole katunut kertaakaan. Nytkin remontti houkuttelisi, mutta ei kerrota sitä kellekkään.. Ensin täytyis vaan joko voittaa lotosta tai ehkä muuten vaan saada vähän ylimääräistä budjetoitua!! :) Edelleen on semmoisia asioita joita suunnittelin jo muuttopäivänä, eikä moni niistä suunnitelmista muuttunut edes sisustusopiskeluiden aikana. Haaveillahan aina saa ja pitääkin. AINA!

 Törötintti 1.10.2010 jännitti omaan kotiin menemistä niin että meinasi pissat tulla housuun. :)

Syyssiivot kummassakin kuvassa tekemättä. Viiden vuoden takaisessa ei näy pihan huonokuntoisuus, mutta kyllä sitä olenkin saanut lapiolla kaivaa (joka ikisen kiven)!! Tän päivän kuvaa varten 'siivoja' ei kannattanut tehdä sillä ensi yönä saapuu myrsky meille maalle, eikä toivottavasti lennätä havunneulasta suurempaa.. Lyhdyt kannettu suojaan katokseen ja kynttilät kaivettu kaapista mahdollisien sähkökatkosten varalle. Jännittävää..

Tänään 1.10.2015 otin kuvan, huusin naapurille että turhaa sie siel haravoit kun huomenna saat sen tehdä uudestaan, otin

kiinni lentävän kaulahuivin, olin kiitollinen että edelleen minulla on oma koti päänpäällä. Hymyilin ja juoksin tuulta pakoon sisälle.

Viisi vuotta sitten haaveilin remonttipäiväkirjan pitämistä blogimuodossa, mutta unohdin siinä täpinässä. Vasta 2011 helmikuussa muistaakseni kirjoitin ensimmäisen postaukseni. Tarkistan, no juu KLIK. Kyllä vain aika menee hurjaa vauhtia, mihin nämät vuorokaudet, kuukaudet ja vuoden menevät!! Huhhui. 

Olen saanut monta monituista haastetta ihanilta bloggaajilta, kiitos niistä. Sydän! Kuten ehkä olette saattaneet huomata niin aika vähälle on blogiin kirjoittaminen jäänyt, mutta eiköhän se kuulkaa tästä taas.. Ootta mielessä!!

Pihatalkoot!!

Kutsuvamman sisäänkäynnin projekti sai jatkoa viikonloppuna, kun sain hiukan talkooväkeä paikalle.

Mä oon niin iloinen, onnellinen ja kiitollinen teille talkoolaisille, sillä yksin tätä (plus selkäkipuisen

miehen kans) en todellakaan olisi saanut koko vuonna valmiiksi! Pikkuhiljaa homma eteni keväästä,

aina kun oli aikaa niin siirsin esim pensaita (tunti per juuristo, huoh haha) takapihalle.

 Yritin etsiä edellisvuosilta esittäviä kuvia miksi etupiha ei ole ainakaan käytännöllinen. Vuonna 2013

pitkä rivi tai siis koko pihaa kiertävät puut olimme jo kaataneet joka toi avaruutta. Kuitenkin kulku

ulko-ovelle ei ollut käytännössä kovinkaan helppoa/miellyttäväät, sillä pensaat kasvoivat aina

(leikkauksesta huolimatta) liian suuriksi sekä niissä pörräsi mehiläisiä jne joten.. Uskotte varmaan.

 Syksyltä 2014 hyvä esimerkki kuinka kapeaksi kulku etuovelle meni,

vaikkakaan ei pahimmasta päästä mitä se on ollut välillä! :)

 Kovin karua, mutta pensaiden leikkaus aloitettu ja kaikkien epäilyksistä huolimatta päätin aloittaa

projektin. Muistaakseni maa oli vielä tässä vaiheessa jäässä, lumet olivat ehkä viimein sulaneet.

 Kyllähän tuo pitkä ja kapea piha avartui jo terassin muokkaamisen KLIK ja pensaiden siirtämiisen jälkeen, mutta meinasin jo luovuttaa ajankäytönsuhteen ja täyttää kuopat mullalla sekä nurmikonsiemellä. Pari päivää ennen suunniteltua talkoopäivää ronttasin tavaraa takapihalta ja testasin vanhoja lautoja terassinympärille, mallasin reunuskivien oikeaa linjaa (ei näy enään kuvassa, koska leikkasin nurmikon) ja päätin että nyt on pakko saada muutama apuri kaveriksi. Työtähän ei tietenkään kannata tehdä liian helpoksi (puohahaa), vaan etsiä taas kaikki materiaali vanhana ja kierrätettynä... Niin tavallista hötskyliä. Jos ja kun joku on joskus saattanut ajatella että kylläpä se on aikamoinen dyykkari, niin ehkä joo.. Toki jos olisi paljonkin ylimääräistä pätäkkää niin kyl mää saattaisin joskus jotain uutenaki ostaa, vanhan kierrättämisen sijaan!!

 Talkooaamuna puhelin soi yhtenään että mihin aikaan talkoot alkavat "nyt sitä väkeä on sitte tulosa, vaikka ajattelin ettei kukaan kerkee" eli suunnitelmat meni heti kättelyssä sekaisin ja juoksin sitten yöpaitasilleen vielä kymmenen aikaan ulkona. Tohinassa unohdin vaihtaa vaatteet ja kamerakin unohtui tyystin, vasta kun maata oli kaivettu hoksasin jotain puuttuvan. Tässä vaiheessa oli kaikki ylimääräinen maa-aines kaivettu pois sekä pihalaatat kannettu takapihalle pesuun, juurimattoa levitetty (mutta lentänyt pois paikoiltaan) ja usutettu väki kahveelle.

Kierrätetty puutavarakuorma saapui pihaan (huom, materiaali mietitty edellisinä päivinä valmiiksi

kun vain kävi nostelemassa kärryn kyytiin). Hommasin puut muutama viikko aikaisemmin.

 Mun tekemä DIY - grillauspöytä tuli kyl hyvää käyttöön ku oli läjä näläkäsiä
suita ruokittavana (eikä tarvinu pyllistellen grillata).

 Vanaha piknikkikori toimi oivallisena tarjottimena ruokailutarvikkeiden kantamisessa.

 Hyvä että uudet perunat kerkesivät kypsyä kun ruoka oli jo syöty. Kerkesin kuitenki nappaan

kuvan ruokailutilanteesta ja mun minihellasta!! Nauraa käkätin kuinka miehet sopikaan mun

supervärikkäälle terassille syömään työhaalareineen. ;)

 Työergonomia ei ehkä parhaimmasta päästä, mutta se ei onneks estänyt hienon työjäljen syntyä. ;)

Mitäs ne mieheet taas suunnittelee.. Huomatkaa, pihalla uus murakasa (huoh). :D

Ukkeli joutu puusavottaan, hienosti jakso mutta koneet hyyty.

Heiiii mitäs tää tämmönen peli on.. ;)

Okkei, laiskotellaan sit!!

Myöhemmin paikalle tuli pari värikästä kaveria.

Yks pikkujäbä kiipes taas puuhun, ihan niinku edellisisissäki talkoissa kiivettiin! Alas tultiin tosin vähän kupperiskeikkaa kun kenkä jäi kiinni oksien väliin. Sepäs vasta jännää oliki. Huhh. Pienimmät vekkulit oli ilmeisesti ajatelleet sisustaja-tädin unohtaneen stailata leikkimökin ja auttoivat tilanteessa. Kiitos rakkaat, tätä mä oon aina halunnu!! <3

Terassinportaat valmistuu tai siis edistyy!! Go Hate, go!

Viimein saatiin sorakuormaa pihaan ja laitettiin lapiot heilumaan.

Joku vei pisteet kotiin ku kävi tarjoamassa skideille tuoreita mansikoita.. En mä vaan saanu, en pisteitä enkä mansikoita!! :)

Väki heitti yllättävän nopeeta hanskat tiskiin kun kannoin piknikkikorilla kahvitaukolaisille herkkuja!! Aika jännä.

Joku oli löytänyt mun kameran!! Hötskyli ihan ite.. Kaivaa käsin reunuskiviä paikoilleen.

Herkkukorilla oli ainaki kaksi pikkuapulaista, hmmm koko ajan. Muutama keksi jäi.

Päivän ahkerimpien työntekijöiden stipendi menee.. RUMPUJEN PÄRINÄÄ!! Näille kolmelle skidille.

Tää kyl on tosi ahkera rimpsessa (hihih) vähän töitä ja puolet enemmän maitoa. Hyvä, niin sen täytyyki olla!! :)

Uusi sora-alue ja portaikko saatiin valmiiksi. Muut passitin kotiin ja me vielä jäimme siskon miehen kans tekeen terassille kaiteita. Vähän jäi kesken tai vähän enemmänkin mutta kyl se jo pystys pysyy. Pieni porraskaide on mun mielest tosi hassu ja kiva, muutenkin koko höskä (hehe) aika mun näköinen.

Tämmöönen siitä ny sit tuli. Onks hiano??? Onko, onko, onko?? :)

Seuraavana päivänä keräsin voimani ja käsittelin uudetvanhat terassinportaat
ja sain kuin sainkin ne näyttämään melkein vanhoilta, ainaskin harmailta. :)

Kyl tääl ny kulkaa jo on tosi hyvä. Oon viihtyny tällä viikolla etupihalla enemmän ku varmaan koko aikana. Hoksasin että tohon paistaa ilta-aurinko viel paremmin joten puohasin eilen sinne hiukan laskutasoa ja muuta pientä kivaa. Heiiii, kyl kuulkaa nyt taas on aplodien ja kolmen huraahuudon paikka (kaikki siellä ruudun takana, muistakaa nyt hurrata ääneen), kiitos talkooväki! Tästä on hyvä jatkaa projekteja!