Erilaiset asuntomessut :)

Asuntomessut, ne oli ja meni!!! Kuka möhkäle ei sitten tietenkään kerennyt käydä vaikka suhteellisen lähellä olivat. Viime perjantaina olisin päässyt messuille mutta valitsin työn sen sijaan. Blääh, vähäks oon tylsä!! :) Parisen viikkoa sitten kiersin vähän samanlaisen kierroksen kuin asuntomessuilla normaalisti kierretään eli asunnosta asuntoon, tutkitaan taloa, talon pihaa, rakennusmenetelmiä, materiaaleja, sisustusta ja tietenki myös stailausta. Mietitään minkä alan ihmisiä talossa asustaa tai mitä siellä asuvat ihmiset harrastaa!

Tervetuloa mun mukaan 18 korttelia käsittävälle rakennusperinteestä kertovalle asuntomatkalle:

Ehdoton lemppari: kirjapaino! Ooh

"Kohteet" sijaitsevat Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa. :) Rakennukset ovat siis alkuperäisillä paikoillaan ja ne kertovat vuosisatoja vallinneesta rakennusperinteestä. Löytyi mm. peruukintekijän, savenvalajan, puusepän, muurarin, satulasepän, viulunrakentajan, merimiehen, tupakantekijän, kirvesmiehen ja monen muun eri ammattiaharrastavan asuntoa. Minä olisin tietenkin voinut muuttaa kirjapainoon. :)

En tiedä mitä kuville on tapahtunut tässä matkanvarrella, mutta kyllä niistä varmaan selvän saa ja ehkä jopa erottaa mistä ammatista missäkin asunnossa oli kyse. Taloihin oli monia ulko-ovia, isompia ja pienempiä, kuin rivitaloja konsanaan. Useimmat asunnoista olivat siis oikeasti 5-7 neliötä ja se sisälsi huonekokoonsa nähden jättimäisen takan tai uunin, sängyn, ruokailuryhmän, ruoanlaittopisteen - oli se sitten minkälainen tahansa ja matkalaukun. Matkalaukussa oli ilmeisesti kaikki omaisuus ja aamulla se otettiin mukaan kun töihin lähdettiin, ellei työt olleet siis kotona, siinä pienessä kammarissa jossa nämät kaikki muutkin toiminnot olivat. Huikeeta. Onhan ihmiset alkaneet rakentamaan pienempiä taloja itselleen, mutta ehkä nyt ei varmaan ihan näin pieniin asuntoihin koskaan mennä.

Asuntomessut, hihih, huijasin!!

Todellakin tutustumisen arvoinen paikka: https://www.turku.fi/kasityolaismuseo 
Ooksää käyny joskus täälä? :)

Kulttuurihistoriallinen kesäretki!

Voi miten kiva viikonloppu tuli vietettyä Turussa. Kun töiltä ehdittiin otettiin askel jos toinenkin mitä kivempiin paikkoihin. Turun keskiaikamarkkinat kiinnosti, noh vain kolmena päivänä ja Louhisaaren kartanolinnassa olisin toki viihtynyt vaikka koko päivän mutta maltti on varmaan sitä valttia ja kiersimme opastetun kierroksen kartanossa. Wow, voisin muuttaa palatsiarkkitehtuuriseen Louhisaareen, oli se sen verran mielenkiintoinen paikka, kummitusjuttuine kaikkine. Opastettuja kierroksia järjestetään tasatunnin välein ja kalmilaiseen museopuutarhaan muistaakseni klo 12, 14 ja 16. Juttua toki voisin kirjoittaa vaikka kuin, mutta ehkä parempi että lähdette itse viettämään mielenkiintoisen päivän Louhisaareen, mitä että kirjoittaisin teille vähän puutaheinää.. Luulen että siinä ihastellessa ei ihan kaikki jäänyt mieleen niin tarkkaan ja mielikuvitus on saattanut lisätä vähän omia juttuja joukkoon.. Hihiii. :) Kuvia tuli otettua paljon, myös siksi että vanhat rakennukset kiinnostavat minua, niinkuin niissä eletty historia. Yleensä kyllä huomaan kuvaavani rakenteellisia asioita kuten esim. miten kaapit ovat rakennettu ns. ikkunan pieluksiin vai oliko se vain feikkiä, kuinka seinä ja katto kohtaavat, minkä kokoisia oviaukot ovat, materiaalit ja muodot jne. Kokonaiskuvia oli haasteellista ottaa niin ettei oppaan puheet menneet liikaa ohi. Huomasin että hän aloitti aina puheen kun näki minun astuvan viimeisenä ovesta.. Yritin olla kohtelias ja käydä ovella jotta hän voi aloittaa puheen, mutta sitten otin kaksi askelta takaisin ja nappasin kuvan edellisestä huoneesta. :) Olkaatte hyvät, kierrokseni Louhisaaren kartanolinnassa:

Louhisaaren linna on valmistunut 1655. Juhla -ja talouskerros olivat 1600-lukua ja

keskimmäinen kerros edusti asuinkerrosta jonka sisustus vastasi 1700- ja 1800-lukua.

Jostain syystä tämä huone kiehtoi eniten, en vain tiedä miksi. Sisustus on kyllä hulppea, mutta se ei ole syy. Eikä myöskään se että alapuolella näkyvä sikspäkki oli niin hieno.. Voisin melkein joskus juoda pullollisen vettä sakeampaa jos omistaisin tämmöisen, pitkällä tähtäimellä jopa kuus pulloa. :) Höpinät sikseen ja matka jatkukoon kohti seuraavia makuuhuoneita.

TÄMÄ! Enempää ei sanoja tarvita. :D :D :D

Huoneet olivat pimeitä, kylmiä ja haisivat pahalle.. Ei nyt siis, vaan silloin.

Suihkussa käytiin kerran vuodessa ja vaatteita ei pesty laisinkaan.

Ihan ensimmäisenä en taaskaan hoksannut ajatella kuinka kartanossa olisi voinut haista. Ei näin makeessa

paikassa, mutta totta tosiaan. Ymmärrettävää! Mietitään taas vanhoi elokuvii toisesta näkökulmasta.

Ihan vaan jos joku ei vielä tiedä niin kartanon rakennuttajana toimi Herman Flemin ja suku omisti linnan vuoteen 1791, kunnes omistus siirtyi kauppojen myötä Mannerheimin suvulle. C.G.E. Mannerheim syntyi Louhisaaren linnassa 1867.

"Sielunpeili" ja mun viitta, joka ei näköjään meinannut pysyä matkassa vaan takaosa huitelee jo lattiantasolla. Sielua en kuitenkaan kerennyt näkemään, ehkä jos kuvaa tarpeeksi kauan katsoo niin. :) Kiitos kivasta kierroksesta, teki mieli sanoa "seinäpuhelimeen" joka johti ainakin talouskerrokseen. Kyllä sieltä joku vastasi kun sinne huudettiin, eli opas sanoi ja hyvin sieltä kuului vastauskin. Miksihän tota kutsutaan; puhetorvi, kuulevakorva, salakuuntelulaite, teeaikaluuri...

Ei tullut ostettua Eva Mannerheim Sparren lapsuuden jumaljuomaa, ehkä ensi kerralla. ”Se on muisto vanhoilta hyviltä ajoilta, jolloin lasten huudot ja nauru kiirivät kartanon vanhojen puiden latvustoissa”. Tällaisista kesäpäiväreissuista jää aina niin hyvä mieli että olen varmaan hymyillyt koko viikon kestäneestä kaatosateesta huolimatta.

Ainiin se 1700-luvun kalmilainen puutarha. Kasvien hyödynnettävyys, puutarhan kauneus ja symmetrisyys. Puutarha on sillä paikalla missä se oli aikoinaan ollut:

Nyt hiljenen ja palaan asiaan keskiaikamarkkinakuvien kaa. Kiitos ja moi!

Remppapoikana Jovelassa

Ohhoh kuinka aikaa rientää. Maaliskuun loppupuolella puksuttelin junalla Jovelaan. Eihän nyt tokkiinsa junalla pihalle asti, mutta aika lähelle. Eh, no mennääs pääasiaan. Kävin tosiaan auttamassa ystäviäni Jovelan isäntäparia remontissa. Alkuun suunnittelimme yhdessä hiukan tulevaa remonttia ja seuraavan kerran käydessäni tartuttiin tuumasta toimeen, kuten esim. varasaan ja maalisutiin. :) Olihan se viikko, todella mahtava semmoinen. Ennen kuvia saattaisi löytyä omasta blogistani mutta helpommalla pääsen/pääsette jos ohjaan suoraan Jovelan talopäiväkirja blogiin. Nämät kuvat nappailin juuri ennen kuin lähdin kohti juna-asemaa ja kotiinpaluuta.

Tupaan lähdimme hakemaan kyläkauppamaista tunnelmaa. Toiveena oli että saareke pysyy tuvassa, mutta sitä saa muokata ja siirtää tarvittaessa. Jovelan isäntä oli kerennyt purkaa ruokapöydän takana olevan vanhan istuinlaatikon ja paneloinut seiniä uudelleen. Niiden osalta minulle jäi vain viimeistelyt, joten hiukan heilutin maalisutia ja ennen jalkalistojen laittoa pellavariveen laittoa sekä muuta pientä kivaa.

Saarekkeen paikkaa vaihdettiin ja sen viereen vasemmalla puolella näkyvän paneloinnin taakse siirrettiin tiskiallas. Tiskialtaan viereen tehtiin pieni laskutaso johon isäntäpari voi laittaa, hmmm, kaikkea kivaa kuten ekologiset tiskiaineet jne jne.. :) Tiskiallas sijaitsi ennen näkyvän ikkunan edessä mutta peitti osan alalaidasta.

Ehkä suurin näkyvä muutos oli saarekkeen takana oleva hyllykkö jonka rakensimme tai oikeastaan Jovelan isäntä rakensi siinä kun minä maalailin seinää. Hiukkasen olin rakentamisessa mukana ja annoin hirmuisen hyviä neuvoja. Luulen että talon isäntä taas huokaisi helpotuksesta kun lähdin ideoideni kanssa kotiin. Ai et menes kotia siitä komentelemasta, juu juu! Pruukataan välillä vahingossa vitsailla. :) Kun hyllykkö oli valmis laitoin pensselit heilumaan ja maalasin kauttaaltaan koko hyllykön. Taipui muuten kalkkimaali hienosti myös kuultomaaliksi. Harmikseni joudun tähän kertomaan että kyseistä kalkkimaalia ei enää saa, koska myynti loppui. Just ku päästiin niin kehumaan ja koko talo melkeen maalaamaan.

Son jännää kuulkaa stailata toiselle kun toisella on mielessä jo mitä haluaa, mutta niin vain tästäkin selvittiin mielestäni kunnialla, ehkä vain sata tai kaks kertaa huusin Jovelan emännälle että niiin mihinkäs olit tämän ajatellut laittaa, tai mihin ihmeeseen me nyt nämätkin saadaan. Keittokirjojakin joutui reppana emäntä laittamaan muutaman pois, koska en vain laittanut niitä mihinkään. Hups. :)

Saattaa olla että joku kerta (mahdollisesti jo huomenna) kun menen käymään taas Jovelassa lähtee tuosta kivasta seinätelineestä noi emännän veitset matkaani, tai yksi tai kaksi tai useampi jos löydän. On se Jovelan isäntä vaan sen verran taitava seppä.

Täs ois ny sit se vimonen kuva Jovelan tuvasta enneku lähin. Aurinko paisto niin kivasti ja värit muuttuivat suorastaan herkullisiksi. Jos toi ois oikeesti kyläkauppa niin kyl mä vaan tuolt ostaisin jotain!!

Tässä piirustukset joita piirtelin ennen remppaati-rallallei. Tosin pari panelia lisäsin rempan jälkeen. Hyllyvälit eivät olleet tiedossa koska ne mitoitettiin tuvan astioiden mukaan hyllykköä tehdessä.

Tuli myös testattua perinnetapetin laittoa pinkopahvin päälle. Ihan pikkuisen hirvitti kun yhden tapettirullan saantiin oli mennyt tovi jos toinenkin aikaa. Mitä jos tapiseeraus ei onnistukaan, ajattelin. Onneksi alkukankeuden jälkeen homma lähti luistamaan. Niin kiva siitä tuli että kiikuttelin itteeni ruokapöydän toisella puolella ja ihmettelin kokonaan tapetoitua seinää. Ihan kiva tapetti, joo'o!

Tuvan jälkeen alkoi "vessahuoneen" maalaus. Ensin toinen puolisko valkoiseksi ja toinen harmaaksi. Tämä harmaa taittaa kivasti eri valolla sinisen ja harmaan eri sävyjä. Samalla maalailin kaapin taustankin jotta se istuu yleisilmeeseen ja toimii näkösuojana. Nyt vessahuone ei ole enää vessahuone vaan kunnon monitoimitila.. Pulsaattorikin mahtui sopivasti ja vielä jäi tilaa pyöriä ympyrää. Hitsi, miksihän se Jovelan emäntä kirjoittikaan "vessahuonetta" se kun kuulosti astetta paremmalta. :) 

Nyt kuulkaa loppui sanat kesken, kissa vei kielen, ku oma ukkeli tuolta huutelee makkaran paistoon!! Jeeee, grillauskausi on pian avattu! Ehkä kuvat kertovat enemmän kuin tuhat (huonoa, hahah) sanaa. :) Kiitos Jovelan isäntäparille että sain olla mukana remontissa ja kiitos myös siitä että seuraavia projekteja jo suunnitellaan!

Koitan joku päivä malttaa hetkeksi aikaa istua koneella ja laittaa kuvia vaikka myös kotoota, muitaki kivoja juttuja on jäänyt välistä, kuten muutamat synttärit jne. Nouuu, mä vaan oon niin surkee tässä nykyään. Mitäänhän täällä kotona ei niinsanotusti ole tapahtunut, mutta haaveissa on vaikka ja mitä! Kevät ainakin on tulollaan, ehkä kasvukaudesta jo aletaan pian kirjottelemaan. Mukavaa viikonlopun jatkoa teille ihanat!