Viimein.. Alkuvuosi (2016) on ollut niin haipakkaa menoa ettei ole edes kerennyt vuoden 2015 loppuosaa julkaista.Vähän jo alko naurattaan ku venyy vaan. Nooh kun meno on kivaa niin sillon sen ei luulis haittaavan. Eihän..? :) Tän postauksen jälkeen se ois taputeltu. Ilo, onni ja oppi isolla oolla jäipi käteen tästä vuodesta.
Loppuvuoden 2015 parhaimmat:
Heinäkuussa oli monenmoista toimintaa. Navetan purkua, pihakirppiksen pitoa (8 perheen tavaroiden myymistä), grillausta, PIHATÖITÄ, talkoita, kukkia, kasvimaata, häitä, saunailtaa ja yksi pyörähdys 600 kilsan päässä ystävien tykönä. Kyllä kelpaa meikäläiselle, lisää vaan tämmöisiä kuukausia! ♥
Elokuussa pihatyöt jatku, ihan niinkö ei koko kesän ois.. Erilaisissa tapahtumissa käyntiä, joista mieleenpainuvin oli taas Juthbackan markkinat. Kuukauteen mahtu myös huonekalujen fiksaamista, sadonkorjuuta ja mökkikauden päätösjuhlat leirintäalueella.
Syyskuussa leikittiin aarteenetsintää kaverin uudella laitteella, nostettiin porukalla perunaa, kiersin maalaismarkkinoita ja erilaisia syystapahtumia, pihkaloosterin tekoa (harjoittelua, koska vanha suvun taito siirretään minulle), pidettiin ns. kiertävää kirppistä, rakensin miniterassin ja vähän kotona sisustettiin. Taisin rakentaa uuden sängyn ja vanha siirtyi askarteluhuoneeseen, siitä lähti taas sisustuskierre. Olihan tossa jo vaikka mitä! :D
Lokakuussa syksyn pimeys saa perheen kokoontumaan kasaan. Omista kuvista päätellen ollaan oltu kanssa aika paljon yhdessä ja se jos jokin sopii minulle erityisen hyvin. ♥ Perhe on tärkein! On tossa taas kuitenkin paljon muutakin ja sain mä vähän jotain kivaa aikaankin. Vanhan meikkipöydän tuolien uusimista, miniloma Jyväskylään (kuvassa taustalla punaiset kumpparit), pihatyöt jatkui puutarhasaksien kanssa, syysasetelmien väsäämistä omaan hassuun tyyliin, serkkutytön synttärit, peikkoilua (ei yläkuvan peikot vaan alakuvan ♥), rakensin asuntovaunuun uuden oven ja lopuksi vielä huolellinen pesu ennen talviteloille laittamista.
Marraskuussa isänpäivää ♥ ja lumen luontia. Vierailua ihanassa juhlapaikassa, jossa myös myöhemmin marraskuun aikana toimin keittiöemäntänä ristiäisissä. Kahviteltiin koulutuksen päätösjuhlassa luokkalaisten kanssa. Perus yleissivistyksellinen koulutus takoi ehkä jotain tietoa tähän päähän (hyvä yritys ainaki) ja mikä parasta, sain uusia tuttavia ja yhden tosi hyvän ystävän. :) Tekstistä päätellen, uudelleen kouluun koska eihän tässä ole mitään järkeä!! Haha. Loppukuusta serkkutytön Baby shower -juhlat olivat rennon hauskat. Talven tulo sai lähtemään metsään (ei ole hirvikärpäsiä tms), tällä kertaa painelin sinne vanhan vesikelkan ja lyhdyn kanssa.
Joulukuu on tonttuilua täynnä, kuten normaalisti. Joulukorttikuvaukset tehdään tuttuun tapaan viime hetkellä, mutta onneks tälläkin kertaa keksittiin kaikkia jännää tekemistä niin kuvaukset onnistu hetkessä. Kuvausten jälkeen alkoi sataan vettä, lumet läks ja jännitti tuleeko musta joulu, ei tullut. Huh. Kehittelin vanhoista lankuista mm. naulakon takkahuoneeseen. Naulakko saa vuoden helpoimman ja käytetyimmän palkinnon!! Joulun aika muuten kuluu muistaen ihania pikku kavereita, joita mulla on ainaki sata (hihih) ja siihen päälle vielä kymmenkunta parasta kummilasta. Se on mulle tärkeää. Jouluna pitää myös testailla kaikkea näkemäänsä, tällä kertaa testattiin marenkikuusien tekoa. Lapsille kelpas vaikkei nyt ihan kuusilta näyttäneetkään. Hups. Joulun pyhät oli sitä tuttua ja turvallista, useita kattauksia, paljon hyvää ruokaa, herkkuja, lahjoja, iloa ja naurua. Tapaninpäivän eiku nythän se tais olla joulupäivän perinteinen kokoontuminen ystävien kans tehtiin tälläkin kertaa, istuttiin iltaa, vaihdettiin kuulumisia. Uuden vuoden vastaanotimme perheen kanssa, ylläri. Lapset saivat leikkiä tähtisädetikuilla ja minä kuvasin. Lasten mentyä kotiin nukkumaan, jäimme pelaamaan pelikorteilla. Tähän täytyy mainita etten koskaan voita, nyt vedin tikki, korvat ja poikki, siihen oli hyvä lopettaa vanha vuosi ja aloittaa uusi. Wuhuuu!
Vaikka tätä vuotta ei olla edetty vasta kun 12 päivän verran (ei olla vielä niin pitkällä 13.päivää) niin tuntuu se todella pitkältä. Oikeasti se on mennyt niin nopsaa ettei ole kissaa kerennyt sanomaan. Uusia polkuja avautuu lisää ja kaikenmaailman hassutuksia tapahtuu. Kiirettä pitää, mutta muistakaa että oon ainaki tuolla
INSTAGRAMIS <- Klik klik sinne vaan, sitä mä kyllä päivitän. Tulkaa sinne höpötteleen mun kaa jos mua ei täällä näy ja muutenkin!! ♥ Instapäivityksiin tämä ei kyllä vaikuta mutta muuten kyllä, minen aijo liikkua enää pimeällä, koska "sudet on valtaamas meidän kylän!" Monta havaintoa tehty, mutta kaikista pelottavinta (siis mun mielestä ihan sika pelottavaa) on kyl se ku muutama ilta sitten susi oli kiertänyt meidän porukoiden pihaa ja lähinaapuruston varmaan kaikki pihat, seuraavana päivänä taas kuulin kolmen suden lauman jolkotelleen meidän kylää kohti.. Miksi ne tulee näin lähelle asutusaluetta, kääk. Mä oon aina pelännyt susia ylikaiken. En liiku en, pysyn sisällä! Hyi, käsikarvat nousee pelkästä ajatuksesta. Okei, ehkä kuitenkin liikun, mutta jos näätte jonku liikkuvan jalkaisin jossain ja se laulaa epämääräisiä lauluja iiiisosti niin se oon minä. Vaikka ette näkisi mutta ääni kuuluu, niin seki oon minä. :) Niin mä tein kakarana ku liikuin kotoota kylille, jännitti ku ei ollut katuvaloja. Tulipa tässä sitten nolattua itteesä ja tehtyä vuoden ensimmäinen "luontopäivitys" samalla.
Toivottavasti vuosi 2016 tuo tullessaan kaikkea kivaa meille kaikille ja täälä blogissa paljon mukavia keskusteluja, ehkä toivottavasti myös uusia blogituttuja. Yritän parantaa tapani kommentointien suhteen ja mahdollisesti opetella uudella puhelimella tekemään päivityksiä. On ilo aina saada kommenttia teiltä, te ootta niiiiin parhaita! ♥ Ja muistakaa et anonyymitkin pystyvät kommentoimaan. Ps. Yläbanneri vaihtuu heti kun, ei enää kuusia...
Liirumlaarum ja höpötihöö, joko tässä ois tarpeeksi kirjoitettu kirjoitusvirheitä yhdelle aamulle. ;) Love you guys..
