Uudenvuodensuunnitelma

Pieniä lupauksia yritän tehdä joka vuosi, mutta suht huonolla menestyksellä. Kattotaa kuin tän käy.

Teen tästä suunnitelman, enkä lupausta joten toivon että tämä tulee edes osittain toteutumaan.

Kuulostaa ehkä itsekkäältä, mutta olen unohtanut oman hyvinvointini ja nyt siihen tulee töppi.

Yritän panostaa tulevana vuonna siis myös itseeni (muita tietenkään unohtamatta,) oman kehon
parempaan vointiin ja yleiseen jaksamiseen. Keho ei ole tänä vuonna pysynyt mukana menossa, vaan
'tiltannut' ainakin sen kolme kertaa. Nyt olen päättänyt että ennenkuin on myöhäistä teen asioiden 
eteen jotain, jotain muutakin kun pelkkää suunnittelua. Kohtaan pelkoni niin eiköhän tästä hyvä tule.

Paljon on suunnitteilla ens vuodelle joten jaksaminen on tärkeää, ettei heti uuvuta ittiä loppuun.
Alku on ainakin lupaava, sillä olen käynyt lääkärissä pariin otteeseen (pelkään suunnattomasti) joista
viimeisin käyntini on tältä aamulta. Aina välillä olisi hyvä muistaa myös palkita itseään. Lauantai
iltana istuimme ystävien kanssa iltaa ja siinä päätimme tehdä kuontaloillemme jotain (ei muut tarvinu
mitään kohennusta, minä vain) ja siinähän oliki sit jo ensimmäinen palkinto! Wihii. En olekkaan
käynyt pitkiin pitkiin aikoihin parturissa. Pariin otteeseen minua ei ole vanhat tuttavat tunnistaneet
ku näytän muka niin vanhalta, joten eiköhän tällekin asialle ollut jo aika tehdä jotain. Hihih.
Onneksi ystävästä tulee vielä maailman paras parturi, joten ei muutako pers penkkiin ja menoks.

 Lauantai iltana kuvat ennen parturointia. Lättätukan taakse oli helppo ainakin piiloutua, ellei muuta.
Päivänvalolampun alla hiukseni näyttävät melko vaaleilta, kun taas jouluvalon edessä todella
tummilta. Siskoni sanoi että ne ovat punertavat, mutta ei kuitenkaan. Ottaapa tosta nyt selvää. :D

 Tässä vaiheessa tarkkailin vielä kamerantakaa että menenkö vaikko enkö..

 Rohkaisin itseni "kyllähän se siitä taas kasvaa jos idea ei ollutkaan hyvä".

 Juu, en varmasti oo helpoin "asiakas" hiusteni suhteen. Pelottelin ystävää
että ystävyys päättyy mikäli hiuksista ei tule hyvät. Hahaaaa.. :P

Tältä mä sit nyt näytän, aika kiva. Nopsa nuorentuminen, ainaski viis vee läks ikää.
Hiukset auki ja hiukset kii. Letit kuuluu mun arkeen, joten.. :) Kuvan oranssipusero joululahjani. <3

Täytyy varmaan pitkästä aikaa panostaa myös hiustenhoitotuotteisiin. Kaapeista ei löytynyt
muutako ton paremman puoliskon hiuslakat ja muut, mutta ei olleskaan omia. Luonnonmukaiset
olisi hakusessa, joten ei muutako vinkkejä kehiin. Uuden vuoden suunnitelmaan kuuluu myös että
aijon olla näyttämättä naamaani liian usein postauksissa, olihan se ihan kaameeta kuvata omaa
pärstää!! :D Ehheheee.

Vielä ku pysyis täs suunnitelmas (saa patistaa). Paremmin menee perille kun kirjoittaa siitä julkisesti,
ainakin luulen niin. Mitäs teil? Onko lupauksia tai suunnitelmia vai pysyttekö visusti niistä erossa.
Olis kai ehkä pitänyt itekki!! ;)

Meidän joulunaika

Ihana iloinen joulunaika. Ystäväni lausahdusta lainatakseni:

"Oikea vai vasen kylki?

Mahallaan vai selällään?

Juliaa vai Fazer minttiä,

josko sittenkin jotain sen

seittemästä muusta suklaasta.."

Täyttä herkuttelua koko joulu!

Näin se lyhykäisyydessään meni:

Anoppilassa aattona kahvittelemassa, joulunmenoa ihmettelemässä.

Paremman puoliskon tekemiä joulukoristeita kuusenoksilla. <3

Aattoaamuna vanhempien luona joulupuurolla, myöhemmin joululounaalla.

 Joulupukin saapuessa apulaisilta ei kauaa nenät tuhisseet kun lahjat olivat jo omissa pinkoissa ja siitä hyvin pian

levitettynä pitkinpoikin sinnesuntänne, hujanhajan, mullinkullin eikuuu.. Voi sitä pikkusten tohinaaa! <3

 Helinä-keijulle luultiin paketin perusteella tulevan perunoita, mutta tulikin ihana vanha minilipasto. Toiselle systerille

kännykkä vanhan hajoillessa ja toiselle systerille (yllätys) kasa kynsilakkoja, osataan me aikuisetki leikkiä lahjoillamme.

 "Say Cheese" - Joulupukkikin sai paketin!

 Joulupukin lähdettyä herkuttelut senkun jatkuivat ja jatkuvat edelleen. Joulupäivänä ensin vanhempieni luona

'aamupalalle' tein pieniä kuusiservettejä kattaukseen. Hetken levon jälkeen jatkoimme anoppilaan lounastamaan.

Joulumielen, iloisen fiiliksen, useamman joululounaan ja ähkyn lisäksi hötskyli oli

ihan selvästi ollut kiltti. Sain ainaski viisi ihanaa lahjaa, osan yhteiseksi osan omaksi.

Iloista ja tunnelmallista Tapaninpäivää. Minä odotan näkeväni tänään ystäviä läheltä ja kauempaa.

Edellisessä postauksessa jouluisia kuvia meiltä ja ajatuksiani joulusta. Toisinsanoen haasteeseen on vastattu!

Höden joulu ~ hyvää joulua

Huomasin tulleeni haastetuksi jouluisin kysymyksin ja päätin vastata jouluhaasteeseen näin jouluaattona. Ihana ystäväni Jovelan Emäntä haluaa kuulla mitä tämä tonttu tättärää on mieltä joulusta. Kyllä vaan oli niin ihanat vastaukset Jovelassa ja Jovelan emännän haastajalla että mitähän tähän nyt osaa enää edes vastata. Joulupukin kuuma linja kuuluu taustalla, joten eiköhän me teille jotain kivaa jouluista stooria saada aikaan. :) Haasteessa kyseltiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Uskotko joulupukkiin tai tonttuihin?

Ai minäkö muka en uskoisi kaikkeen, minä olen jopa alkanut uskomaan että voisin olla oikeanelämän Helinä-keiju tai oikean joulupukin jouluapulainen. Jonain vuonna siitä taisinkin kirjoitella, mutta oman jouluisen fiiliksen saan oikeasti siitä että saan auttaa muita joulunlaitossa. Joululahjojen miettiminen muiden kanssa ja salaa joulupaketteja kärräilen pitkin maita ja mantuja. Joulusiivojen auttamisessa, edes yhden huoneen siivoaminen tuo jo parempaa mieltä. Koristeiden esille laitossa ja yleensä vielä olen entisöinyt joitain huonekaluja ennen joulua muille että saavat uutta ilmettä jouluun. Olen käynyt mummulla laittamassa joulua, vanhempieni luona tehnyt joulusiivoja, etsinyt joulukoristeita ja auttanut jouluostoksissa, jopa Jovelan talolla pyörähdin jouluisia somisteita ripustamassa ja hiukan sitä kuuluisaksi tullutta mööpelivalssaamista harrastimme. Jouluisien paikkojen kiertäminen, mistä niitä joulutonttuja löytyy lisää on myös mieluista. Heiiii kamoon kukapa nyt ei uskoisi että joulupukkia ja tonttuja ei olis olemassa. Miettikää, jos ette jaksa miettiä kurkatkaapa tätä niin ootta varmasti eri mieltä TONTUT viimeinen niitti on aina tämä uutinen "kun joulupukki matkaan jo käy" KLIK. Illalla joulupukki tulee meillekkin, kukahan jännittää eniten (minä!!!!) 

Joulussa ajatus on tärkeintä, läheisten ja muidenkin auttaminen, hyvän mielen luominen! Minä teen sen auttamalla muita parhaimman mukaan, usein myös luon jouluntunnelmaa kertomalla joulusta, joulutontuista ja joulupukista lapsille myös aikuisillekin. Paremmalle puoliskolle en kuitenkaan tuputa tonttujuttuja (empä vissiin, ku pompin koko joulukuun kuin yks tonttu konsanaan) sillä kymmenen vuoden kokemuksella en ole vieläkään onnistunut saamaan häntä pitämään joulusta. Jonain päivänä vielä siinä onnistun, en luovuta ikinä!!! <3

Rullaluisteleva joulunalle on lapsuudestani, se on paras joulukoristeeni vuodesta toiseen.

 2. Kirjoititko joulupukille?

En ole tänä vuonna kirjoittanut joulupukille, mutta yleensä sen olen tehnyt. Jos en paperille niin sähköisessä muodossa ja viime tinkaan, ettei sitä kerkeä joulutontut enään hakemaan. Minähän en oikeasti tarvitse mitään vaikka oikeasti tarvitsisin vaikka mitä, pääasia on se että tiedän lasten kirjoittaneen joulupukille, vieneen sen riihelle ja sieltä kirjeen kadonneen. Riihitonttu sen on vienyt!! Mekin veimme lapsena joulupukin kirjeet riihelle ja sieltä ne olivat aina kadonneet. Jos nyt en väärin muista niin välillä olisimme laittaneet kirjeet uuninpangolle (vai oliko se joku muu kirje?) Jos nyt kirjoittaisin joulupukille, kirjoittaisin varmaan lämpimistä ajatuksista, sillä vilukissaa on paleltanut koko talven. Lämpimät ajatukset saavat olla nimenomaan sitä lämmintä ajatusta, ei niinkään materiaa vaikka kyllä se aito villapusero lämmittäis. Ei ole mitään väliä vaikka läppäri meni rikki, puhelin on alkanut tilttaileen, kamera tarvitsisi päivitystä, kotona pitäisi tehdä remonttia jne, niin kaikkia näitä asioita voi miettiä sitten myöhemminkin. :)

Makuuhuoneemme joulu ja aito vanha villapusero! :)

3. Onko kinkku joulupöydän kunkku vai selviätkö ilmankin?

Kinkku on joulupöydän kunkku. Mä oon kyllä niin perso joulukinkulle, vaikka eilen ruokakaupassa kattelin poikkeuksellisesti kalkkunaa (en ostanut). Vaikka tilanne olisi se etten sais kinkkua syödä, niin kinkun on oltava pöydässä. Syömme, itseasiassa kohtapuoliin lähdemme vanhempieni luo syömään ja joka vuosi teemmekin niin että yhteistuumin ostamme jouluruoat jotta pääsemme koko perhe nauttimaan joululounasta. Joka vuotiseen perinteeseen kuuluu myös käydä ainakin anoppilassa kahvittelemassa. Meidän keittiö on täytetty joulunaposteluista, sillä joulupyhinä lapsuuden ystävät tulevat kotopuoleen viettämään joulua ja jossain vaiheessa ne tupsahtavat meille, syömään jotain muuta kuin joulukinkkua!

 Tämä tättärää tonttu kiersi yöllä kuvaamassa kotia, hihiii!

2 litraa blossaa saa varmasti paremmankin puoliskon edes hitusen joulufiilikselle. Täytyy vaan muistaa täyttää lasia aina välillä. <3 Hihhiii hyvä yritys ainakin.

4. Noloin saamani joululahja tai lahjojen jakoon liittyvä muisto.

EI OLE NOLOJA JOULULAHJOJA!!! <3 

5. Onko jokin joululahja jäänyt käyttämättä tai kaapin perälle notkumaan?

Yläpuolen kuvassa kaikki on kaapinperällä, mutta siitä hyvin pian pois lähteviä. Hihii. :) Olen ihan varmasti saanut joskus jonkun lahjan joka on jäänyt kaapinperälle ja vielä käyttämättä mutta ei nyt tule mieleen että mitä ja milloin. Meillä oli lapsuus ja nuoruus lahjojen suhteen runsas, semmoinen että vanhempien iso olohuone täyttyi joululahjoista, niitä oli ihan valtavasti. Ainakin nykyään se tuntuu siltä, sillä jos nykyään saa edes pienen halauksen, se tuntuu ihanalta lahjalta.

6. Milloin ja millä tavalla koristelette joulukuusen?

Yleensä koristelen sillä mitä vastaan tulee, tai mitä löytyy perheestä, mitä kukaan muu ei laita kuuseensa. Tänä vuonna mentiin aika perinteisellä mutta runsaalla tyylillä. Kaapista löytyi oransseja, ruskeita, vihreitä, kultaisia, punaisia jne kuusenpalloja, vanhoilla pelastetuilla kuusenkoristeilla, karkkikepeillä ja valoilla. Rakastan kuusen koristelua ja huomasinkin istuvani parina iltana kuusen vieressä lisäilemässä joulukoristeita. Tänä vuonna tein myös joulukuusenmaton itse huovasta.

7. Ostatko kotiisi joulukukkia? Mikä on joulukukkasi?

No aina niitä joulukukkasia kaupassa ihastelen, mutta en sitten raaski ostaa. Jätän toisille! Yleensä kyllä on että tuon paremmanpuoliskon ystävät kun tulevat käymään (huom miespuoliset) niin tuovat mukanaan jouluisen asetelman. Yllätyn siitä iloisesti, mutta sitäkään en odota tänä vuonna. Tiedä edes ovatko tulossa kyläilemään, mutta oletan. Joulukukkien sijaan mä ostan joulusukkia, jos vaan nään vanhoja ihania niin ne kuuluu meille, vaikka meillä ei ole edes paikkaa mihin laittaa. Itselleni tärkein joulusukka on se minkä olen lapsena saanut ja sen kaveriksi samaa sarjaa löysin toisen, nyt meille on kummallekin oma ja pari pientä lisäksi. Harvoin niihin mitään tulee, mutta se tunnelmahan on taas tärkein. :)

Eipäs mulla ollutkaan kuvaa joulusukista takan reunalla, mutta siellä ne on ja parempi puolisko ei oo huomannu että sen joulusukassa ompi jotain pientä ilmestynyt yöaikaan.

Oikein ihanaa joulua kaikille, nauttikaa ja muistakaa läheisiänne edes halauksella. Rakkaudella Höde

Jouluhuumoria

Ne jotka ei kaipaa huumoria ja sotkua jouluun niin en ehkä suosittele! Hihh :) Hötskylitonttu on taas ilmeisesti vauhdissa. Koti siistiytyy jouluun ja yks kaks se on taas ku pommin jäljiltä. Yksi rauhallinen hetki keittiössä ja pian huomaan levittäneeni askartelutarvikkeet pitkin pöytiä. Askartelen hetken jonka jälkeen saan keittiönpöydän siivottua, kävelen talon toiseen päähän ja huomaan pian tonkivani joululaatikoita. Silmänräpäyksessä koristeet on levällään pitkin olohuoneen lattiaa, siivoan taas kaiken ja pian ne samat tavarat ovat keittiönpöydällä tai takkahuoneen lattialla tai askarteluhuoneessa tai tai tai.. Meillä asuu ilmeisesti joku joulunlaps, joka ei sitten millään osaa pitää kotiaansa siistinä.

Minkäs sitä innolleen tekee. Saan siivottua pöydät huomaan levittäväni jouluherkut pitkin pöytiä ja mietin mihin purkkiin minkäkin herkun jemmaan, vai jemmaanko. Huomenna siivoan kodin, piilotan joulukoristelaatikot ja askartelutarvikkeet, tai ainakin yritän sillä sunnuntaina onkin vuorossa tän joulun vitsaus..

Oon alkanut kutsua tätä joulua "tyhjennykseksi ja ähkyksi." Sunnuntaina saan syödä tosi tylsästi vain ns kirkkaita nesteitä ja maanantaina olisikin vuorossa tähystys. Näät on näit keliaakikon tosi kivoi puolii, päästä tähystykseen aina sillon tällön, varsinkin just joulun alla. Niin kerta, eiku miten se meni. Päätin että huumorilla tämäkin vedetään (vaikka lääkäripelkoisena kädet jo tärisee ajatuksesta), minä kun en ruokaa ja jouluruokaa rakastavana aijo olla ilman normaalia lounastani (meinasin kirjoittaa ähkyä). Tämän päiväinen yhteinen leipomishetki siirtyi huomiselle, joka pisti myös ihan pikkiriikkisen naurattaan, leipoo nyt ilman maistiaisia. Kuka semmosta tekee, en ainakaan minä! Ompahan sit taas mitä odottaa! Vastasin ajankertojalle puhelimes et mahtuupahan enemmän jouluruokaa masuun, kun hän kysyi että onko aika sopiva vai katsotaanko myöhemmin uudestaan. Hei tyypit heiii, mä tääl hihitän tälle tekstille, voisko enää yhtään jouluisempaa ollakaan. Voi eii. ;)

Täs teil maistiaisia tuolta instan puolelta. Hötskyn viimeaikaisia ja aika jouluisia kuvia!!

Tahti instagramis on melkeen sama ku normi elämäski "ei hetkeekään hiljaista" :)

Toisen kollaasin kuvat marras-joulukuun vaihteesta kun olin reissussa. Kaikki kuvathan on ihan nurinkurin, uusin ensin ja vanhin viimeisenä mut haittaaks se?!:) Mites teil, onko rauhoittuminen jo alkanut vai vieläkö tahti kiihtyy? Kaupoissa se kiihtyi tänään, onneksi kerettiin pois alta just ennen. Minusta on kivvaa leipoa viime hetkellä, porukalla ja naureskella kaikelle touhulle, juosta vielä viimeisenä päivänä jos ei omia niin toisten asioita kaupoilla. Tai no, toivotaan ettei kuitenkaan tota viimestä. Voin auttaa muita viimeiseen asti kaikkia kuten varmaan teenkin, kunhan ei enään kauppaan tarvii! :) Olkaas kaik kuitennii iisisti sillee ettei mitään räyhänhenkiä eikä varsinkaan vahinkoja satu. Tää tonttu hiljentää su-ma väliseks ajaks tahtia (otaksun kun ilman ruokaa joudun olemaan) mut se ei tarkoita sitä ettenkö vois vaikka laittaa tän kuvia meijän joulukodista.

Kello lähenee kohta yöllä yhtä ja nyt jo alko hiukan haukotuttaan, tää tarkottaa sitä että iltavilli on ohi

(huhhuh) ja painun pehkuun että jaksaa huomenna taas aamusta yöhön kaikkee kivaa joulutohinaa.

Ei otsikkoa!!

Tulin teille vaan kertomaan sen et huomasin lumisateen jatkuvan ulkona. kaks senttii jo. Jipii.

Sohvalta lähin kameran kans, kurkkasin matkalla joulusukkaan, ei ollut miniin tullut mitään.

Ulkona ensin hutera kuva jonka jälkeen nappasin yhden lumihiutaleen kiinni. Maistui lumelta.

Eipä mulla muuta! :)

Joulukortit matkaan jo käy

Luulin julkaisseeni tämän postauksen jo eilen, mutta enpä ollukkaan! Hups. Täl onki kiva aloittaa sit joulukuun kolmas viikko. Hui, jo kolmas viikko!! Jokavuotinen joulukorttiaskartelutuokio vietettiin viime viikolla, olihan se taas hauska ja aikamoinen urakka. Tällä kertaa avustin myös siskoni joulukorttien suunnittelussa. Askartelun jätin hänelle itselleen, ei passannu päästää liian helpolla. Hyvinhän me pärjättiin. eikö totta?:) Mulla ainaki oli hauskaa.. 

Nämä kortit toimitettu jo postiin viime viikolla, osa on jo ehkä saanut korttinsa.

Paremman puoliskon käskystä kirjoitin kortteihin tekstin "kortin monista mahdollisuuksista" sillä osa korteista läks helpottamaan joulunajan stressiä ja kiirettä. Osassa kortissa luki parhaat reseptit, joulun parhaat biisit, jouluruoka jne.. Jouluun kun kuuluu rauhallinen tempo (niinku lapset plus hötskyli riehuu minkä kerkee) ja hyvä mieli. Niin kerta!

 Kortit jotka toimitan tonttuilemalla (joka vuotinen perinne) eivät näy tässä pinkassa ollenkaan.

Tällä kertaa joulukortit näyttää kutakuinka tältä, tällä kertaa tällänen fiilis ja seuraavalla kerralla taas toinen (otaksun). Mikäli kortit ovat hiukan kulahtaneita, se johtunee siitä että kuvasin ne tuolla lumi /räntäsateessa. Olin niiiiin ilonen kun maassa oli pieni lumikerros joten oli pakko hipsiä ulos ja kuvata sormet kohmeessa (pöljä ilman hanskoja) kortteja.

Kivaa alkanutta viikkoa!! ♡

Maalainen kaupungissa

Se päivä kun maalaistollo lähti kaupunkiin! :)

  Kahvitteli hän lempikahviloissaan.

Oli pyörtyä kaikesta kauneudesta.

 Löysi itselleen kaapin josta voi unelmoida jatkossa

 ja laukun joka toimisi hyvin matkalaukkunakin.

 Oli nokka kiinni kauppojen ihastuttavissa näyteikkunoissa.

 Leikki joulukuusten ympärillä niin että matkaseuralaisia ihan hävetti.

 Samoin kävi jokaisessa liukuportaassa. Notkui kaiteessa ja kysyi voidaanko kiertää uudestaan.

 Löysi gluteenittoman ravintolan ja toivoo niiden tulevan myös pohjoissuomeen. Toinen toive

olisi että pohjoissuomen ravintolat parantaisivat gluteenitonta ja laktoositonta tarjontaansa.

 Sekosi täysin värikkäässä kaupassa. Kaupan nimikin oli tosi kiva, mutta unohdin sen. :)

 Kävi sokaisemassa silmänsä kimalletta täynnä olevassa kaupassa

ja soitti soittorasioita mennen tullen ja palatessa.

etc. etc.

Kiitos ja anteeksi! Tulen toistekin! <3 :)