Kesä ja kärpäset

Tää tättärää viipettää eessuntaassun ettei edes kamera pysy mukana, onneksi on kännykät keksitty! Monta rautaa tulessa ja haaveissa siintää talkoot! Saiskohan väen paikalle lauantaiksi jos laittaisin pullopostissa kuvat pihapiirroksista, läjän makeisista ja makkarasta sekä tietty talkoojuomista!!? Mitäs luulette? Aina voi yrittää, vaikka tiiän jo valmiiks et muillaki on aikamoista touhua ja tohinaa. Monet reissaavat lomillaan ja meijän toista kesää oleva aittapihakirppis tuol 'naapuritaajamas' on aina auki kun ois hyvä talkoosää. Lääh, hähää. Onneks on kesää jälellä ja kekseliäs voi aina lykätä projektejaan. :)

 

Kävipä mielessä myös et mitäs teijän kesään kuuluupi?

Luokkakokouksessa

Vietimme viikonloppuna mukavan päivän luokkakokouksessa. Monia yläasteaikaisia luokkakavereita

ei ole tullut nähtyä sitten, no oikeastaan yläasteen.. :) Olihan jännä päivä, ensin ruokaillessa sitten

vanhan koulumme esittelykierroksella. Koulu jossa vietimme yläasteen on laajentunut ja muuttunut

yhtenäiskouluksi. Tuttuja juttuja, mutta paljon myös uutta. Sisustajalta uudistuspisteille arvosana 7+,

eli ihan hyvä. Tuliko nyt ala-arvosteltua?!:) Koulustahan puuttui elämä, sillä kaikki olivat lomalla.

Ruokala. Ennen linjasto oli tuolla edessä, nyt se oli minun selkäni takana.

Muistaako joku pikkuhuoneen, se oli vähän muuttunut. Tuotu myös väriä, mikä on hyvä!

Köksänluokka myös uudistettu, hienoa!

Luokkalaiset varmaan kiinnittivät huomion että pysähdyin kaikkia tauluja tutkimaan..

Matkassamme oli meidän silloinen luokanvalvojamme, kävimme miettimässä sitä kuinka joku on ollut taivata ja pienentänyt hänen luokkaansa niin ettei seinissä näy jälkeäkään remontista. Voi niitä aikoja!! :)

Opettajanhuone oli vaihtunut uudellepuolelle. Seinäntakaa löytyi tämmöinen rentoutumisalue,

sitä opettajat tarvitsevatkin taukoaikaan. Kuka meni sekoittamaan tyynyjen järjestyksen??:D

Kuvikseenki vois taas pyrkiä!! Otettaiskohan mut takas.

Eskarijuttuja!! <3

Viihtyisin tila jo yläasteaikaan oli puukäsityöluokka ja nyt sit toivoiski et vois aina mennä tonne duunaileen.

Niiin huippu!! Ehkä jo se että siel oli työkaluja millä vois työskennellä sekä maalauspaikka imureineen. :)

Muistotki on kyl ihan hauskat. Yläasteella sain ensikosketuksen esim korukivientekoon.

Ilta jatkui paikallisella terassille istuskellen (lue paleltuen) ja muistoja vaihtaen. Jos joku luokkalaisista lukee

tän niin oli tosi kiva nähdä ja toivottavasti nähdään pian uudestaan. Suosittelen luokkakokouksia muillekki! Se oli ihan
kiva juttu, ei yhtään ku elokuvissa. Minä olin ainoa joka sekoili puheissaan, mut sehän on ihan normaalia. :)

Vanhan navetan purku ja maatilan historiaa

Luulin että tähän ei tarvita sanoja, mutta kuinkas kävikään.

Navettaa on aikoinaan aloitettu rakentamaan -52 ja tallinpuolta -53. Isä on ollut silloin vuoden parin ikäinen. Isä oli
vain kuulemma tiellä kun oli niin pieni, eikä näin ollen ollut mukana rakentamisessa. Isän mainitsi että muistaa hänen veljensäkin saaneen arven otsaansa, kun oli nuorena jäppisenä oli kaatunut loorin laitaan. Loori on se mihin kakkitaan
ja mistä se sitten luojaan ulos tunkiolle. Tunkio oli tallin ja navetan takana, sillä kummastakin piti saada paikat siistiks
(lue siistemmäksi.) Tulipas sievisteltyä tekstiä! Pappa tosiaan teki kaiken itse jopa tiilistä lähtien, kuten ennesvanhaa
pruukattiin teherä. Hatunnosto! :) Peruskorjaukset ja navetan kalkkimaalaukset (sisäpuoli) tehtiin joka vuosi, aina
kun lehmät laskettiin ulos laitumelle. Parhaimmat tarinat navetalla olemisesta osaa kertoa tuolissa istuva laaduntarkkailijamme, ihana kummitätini!! <3

Ennen meidän lapsuutta navetalla oli myös lampaita. Isä muistaa että lampaat oli nimetty Karitsaksi ja Pässiksi vaikka olivat naaraspuolisia kummatkin. Navettaan mahtui kaikenkaikkiaan kahdeksan lehmää ja aina niitä onkin ollut siellä 6-8.

Tallin puolella kasvatettiin lehmivasikasta lehmä, eli vasikka kasvoi niin kauan tallinpuolella kun se siellä mahtui kasvamaan ja hiehoina vietiin navetan puolelle. Huonoina aikoina oli 5 lehmää ja 1-3 hiehoa (hiehot eivät lypsä

maitoa). Silloin elettiin tosi ahtaalla, kun rahaa ei maataloudesta tullut.

Aikoinaan haluttiin kasvattaa sonnivasikoita tallinpuolella, kun niistä sai täysikokoisena jopa kymmenentuhattamarkkaa. Välillä tilanpuutteen vuoksi jouduttiin myymään aikaisemmin, eikä sonni painanut täyttä painoa eikä siitä näin ollen saanut niin paljoa rahaa. Talliin mahtui myös kanala, sonnien taakse. Me kasvatettiin myös kalkkunoita ja ankkoja. Muistan että kalkkunat nokki meidän hameenhelmoja. Juoksimme niitä kirkuen karkuun, ehkä taisimme niitä hiukan pelätä. Ankat eivät varmaan olleet niin pelottavia, koska muistan niiden vain tepastelleen eessuntaassun vaakkuen.

Setäni kasvatti tallissa erilaisia kanoja, silkkikanoja, kääpiökanoja, maatiaiskanoja. leghorneja ja joitain mustia kanoja
jotka munivat vihreitä munia. Välillä munat olivat nahkamunia eli semmoisia pehmeitä, mutta en muista miksi niin kävi. Setä kasvatti kanalassa kanojaan ja muistaakseni kanejaankin sen jälkeen kun me emme enää pitäneet eläimiä navetassa.

 Olisko huvilalle ja huussille tarvetta? Itse en ole tainnut ulkohuussia pahemmin käyttää, muistelisin että vinttasin pikkupyörällä pian kotiin sisävessaan. Isosiskoni ovat kuitenkin asuneet vanhan pihapiirin talossa ja luulen että
he ovat saaneet ulkohuussia käyttää. ;)

Lehmien lopettamisen jälkeen meillä oli 3 kasvatussikaa ja niille oli kuusi osakasta. Jokainen osakas sai puolikkaan sian. Maitohuoneen taakse (possujen ikkuna vasemmanpuoleinen ja maitohuone oik.puoleinen) rajattiin sioille oma aitaus.

Tätä ennenhän minulla oli se yksi kasvatussika, nimeltä Rusetti. Se oli arvontapalkinto maalaismarkkinoilta. Muistan

sen ajatuksen "voitinko ihan oikean possun" mutta muutapa en sitten paljon muistakaan. Muistelisin että kyseisistä markkinoista tehtiin lehtijuttu, vieläkö jollakin se on tallella?

Laitoimme lehmät pois vuonna -90 toukokuussa, minä olin silloin kuusi vuotias. :) Tämän jälkeen navettarakennukset
ovat olleet ilman huoltoa ja perikunnan yhteisellä päätöksellä aloitimme nyt purkuoperaation. Tässä tilanteessa ollaan
nyt, katsotaan mitä tulevat päivät tuovat tullessaan.. Minä ehdotin että jätetään navetan tiiliseinät, puretaan katto sekä
muut pois ja pidetään navetta pienien kesäjuhlien viettopaikkana. Omalla tavalla kaunishan se olisi näinkin.

Voiski joskus tehdä ns historintutkimuksia muutenkin ja selvittää esim kuinka paljon meillä on kotieläimiä ollut yhteensä, kaikki kun eivät asustelleet navetalla. Nimien kirjoittamiseen tarttis kyllä ainaki apuja, vaikka kaikkien kissojemme nimet muuttuivat loppupelissä pirskateiksi. Ps. navetan ympäristöstä löytyi mm. siskoni pikkuhousut alias pökät, yksi muovieläin -possu ja muuta mikä viittaa meidän leikkineen navetalla paljonkin. En tosin tiedä miksi siskoni pöksyt siellä oli mutta laitoin niistä kuvan siskolleni ja kysyin että onko housut hukassa.. :)

Tuliko tästä elämäni ensimmäinen yhteistyöpostaus. Hmmm..
Muistelot kirjoitettu yhteistyössä äitini ja isäni kanssa. Kiitos teille! ;)

Aurinkoista ja voisko sanoa historiallista lauantaita kaikille. Tämä
tättärää lähtee illalla elämänsä ensimmäiseen luokkakokoukseen ikinä! :)