Asuntovaununi

Minä olen aina ollut karavaanari tyttönen ja viime kesänä viimein löysin pienen suloisen asuntovaunun itselleni. Nyt kun pankki lähetti viimeisen laskun vaunusta niin tulla tupsahti mieleen että vaununi on vielä talvisäilössä lapsuudenkodissani. Tahtoo sen äkkiä omaan pihaan. <3 Nyt kun on oma piha, niin mikäs sen mukavempaa kuin tuoda vaunu omalle pihalle. Siellä voi nukkua lämpiminä kesäöinä kun ei sisällä huvita nukkua. Aaah. Mihin minä sen laitan?! Tuon vaikka tuon risukkoisen puiston läpi sen tuonne nurmelle, voinhan sen tietenkin etupihallekkin laittaa, että sen saapi matkaan reissunpäälle jos tulee lähtöjä leirintäalueelle. Viime kesänä en kerennyt kuin nelisen kertaa vaunuilla leirintäalueella, mutta pitänee pikku hiljaa totuttaa miestä karavaanailuun.

Jotenkin romanttista että minä olen aina ollut karavaanari tyttönen ja mieheni saaristolais poikanen. Vaikka en kovin romanttinen ihminen tietääkseni koskaan ole ollut niin kuvittelisin että tuossa on hiven jotain romantiikkaa. Mutta hyvin tullaan toimeen vaikken minä ole koskaan yöpynyt saarella, enkä paljon muutenkaan missään mökeillä, eikä tietääkseni mieheni ole yöpynyt vaunulla, ainakaan viihtynyt siellä. Ennen kuin viime kesänä joutui lähtemään matkaani yöpymään leirintäalueelle (viihtymisestä en kuitenkaan vielä niinkään usko.) Minäkin olen päättänyt että saarelle vielä lähden, vaikka poden merisairautta, eikä sinne voi lähteä noin vain että ollaampa viikonloppu ja mennään taas arkena töihin, koska merenkäynnistä ei koskaan tiedä. Majakka ja vanhat pienet vanhat mökit ovat jotenkin mielenkiintoisia ja kiinnostavia, joten menen tutustumaan niihin vielä muutenkin kuin valokuvista.

Niin ja kun luin juttua yhdestä blogista, minkä nimeä en nyt muista sitten millään, että miksi mennä kauaksi mökille kun voi mökkeillä omassa pihassa. Suuruuden hulluuttani heti aloin miettimään että olisipa kiva joku vuosi hommata oma pieni mökki tuohon pihalle. Onneksi mieheni muistutti että miksi hommata mökki kun viime kesänä ostit asuntovaunun, jonka nyt voit tuoda meidän pihalle ja olla siellä yötä. Näinhän se on!!!:) Suloinen pikku vaununi taitaakin matkata tämän viikonlopun aikana omaan pihapiiriin, pääsee tutkailemaan onko talvi tehnyt tuhoja. Toivottavasti ei. Ootan kyllä niin innolla.

Vappukestit vaunulle, serpentiinejä, ilmapalloja, ruokalasta ostettua simaa, kun en itse muistanut tehdä, huomenna ajattelin myös leipoa gluteenittomia ja laktoosittomia munkkeja. NOM.

Tämä viikko on mennyt hujauksessa. Vielä innokkaana, aloittelijana haravoinut pihaa ja tutkinut kaikkea mikä on alkanut kasvamaan pihasta. Olenhan minä ennenkin haravoinut mutta en ehkä näin suurella mittakaavalla enkä varsinkaan omaa. Sisätyöt onkin jäänyt vähän liian vähälle, mutta otetaan se asiaksi sitten erikseen. Varmaan monelle on käynyt samoin?!:)

Huvittava tapaus sattui eilen, istuin väsyneenä töitten jälkeen sohvalla ja nakersin hiljakselleen näkkileipää, kuulin kun joku käynnisti ruohonleikkurin ja ajattelin että "ompa kivaa kun joku naapureista jo ajaa nurmikkoa, on varmaan vehreäkin piha niillä." Jonku ajan kuluttua kuulin seinän takaa ruohonleikkurin äänen ja hoksasin että se kuuluu meidän pihalta. Isä oli tullut auttamaan tyttöään ja oli tuonut oman keräävän leikkurin meidän pihalle. <3 Kiitti, en ehkä olis vielä viikonkaan päästä saanut pihaa noin puhtaaksi.

Huomisen suunnitelma onkin aamupäivästä meno antiikki- keräily -ja käsityömessuille, gluteenittomien munkkien leivontaa (voisinkin laittaa tulemaan reseptiä tänne) ja vaunun hakeminen talvisäilöstä omalle pihalle.

Hauskaa vappu viikonloppua ja syökää munkkeja mahan täydeltä. :)