Rytölään risuaita

Rytöläksi kutsun meidän tontin vierustalla kulkevaa kunnan puistoaluetta. Se on jokavuotinen ongelma sille ei ole tehty mitään vuosikymmeniin / eikä tehdä ellen minä tee!! Sain luvan kunnan tarkastajalta että pidä kuin omanas, no yritän ainaskin vaikka helppoa se ei ole. Ei ole koneita joilla esim kyntää aluetta, käsin vain niitetään valtoimenaan kasvavaa rytölää!! No talvella rytölän toispuolen rajalta kaadettiin puita, pajukkoa ja kaikkea mitä siellä kasvoi (ei siis meidän toimesta vaan naapuritonttien omistajien ja esim meidän kutsuman sähkölaitoksen). Tuli fiilis liian avoimesta näkymästä kauempana asuviin naapureihin ja asialle täytyi tehdä jotain. Saimme älynväläyksen sunnuntai aamuna, lainaten ystäväni Jovelan emännän keväisistä touhuista KLIK ja siitä se homma lähti rullaamaan..

 Ennen, näkymä pihalta. Vähän lähennetyllä zoomilla!! Avoin linja naapurustoon. Ei niin kivaa, jos

vaikka pyllistelen kasvimaalla niin kyllä ehkä kiikareilla näkee helposti.. Haaah. Ihan niinkö jotain

katseltavaa ois mut silti. ;) Ennen kuvissa yllätys yllätys äitini häärää jo malttamattomana rytölässä

ja kurkistelee että mitä se taas kuvaa eikä tuu tekeen töitä!! Jooo jooo..

Tässä se alku nyt sit on.. Risuaita jota voin jatkaa aina kun on aikaa, risut ei varmaan ihan heti lopu

kesken. Etupihan pariskunta kävi ihastelemassa tuotostamme et "kyl vaan risukasakin voi näyttää

siistille." Nojoo, mä oon niin ylpee tosta pienestä alusta, heti näyttää kivemmalle ja tätä jos jatkaa

koko rytölän mitalta niin kyl vaan hyvä tulee (sitte joskus tulevaisuudessa). Kaukaa katsottuna, eli

siis pihalla kun seisoskelee ja katselee näyttää risuaita aika olemattomalta, mutta sen korkeutta voi

myös nostaa jne.. Kyl kun takaterassilla istuu niin se jo suojaa katseilta. Jeee. Perinteet kunniaan!!

Mikä parasta laihan lompakon omistajana tää ei maksa mitään muutako hiukan aikaa!!:)

Toinen päivän projekti oli kyl ihan vahinko!! Ei paha olleskaan.. Kuopsuttelin haravalla pihan

kuivimpia kohtia (lumet sulaneet viikonlopun aikana eli maa jäässä tai märkä vielä) ja tietenki siinä

kävi niin et tosi innokas harava vei mukanaan isoja tuppoja maata.. Meillä on monessa paikka niin

huonokuntoista nurmikkoa ja muutenkin huonopohjainen maa että nurmikko kasvaa vain tupsuina

sieltä täältä. Muutenkin esimerkiksi mieheni ohittaa ruohonleikkurilla tämän kohdan, koska ei mahdu

räystään alle.. Just joo! :D Päätimpä siinä sit ohimennen kaivaa jäiseen maahaan kuoppaa (tai oli tää

kohta jo melkeen sula, kun siihen paistaa aurinko, aina sillon kun meille sattuu aurinko paistamaan).

Tein pienen kukkapenkin johon sitten ainaski alkuun voisin heittää marketan siemeniä.. Haaa, olihan

kivaa kaivaa kuulkaa multapussi esille ja tunkee ne sormet multaan.. Oisin voinu jääjä leikkiin tohon

niinku lapset hiekkalaatikolle, mutta tossa vaiheessa väsy paino jo päällensä siihen malliin että oisin

pian nukahtanut polvilleni. Parempi oli siirtyä sisälle viettämään iltaa ja heittää jalat sohvannojalle.

Siitäpä oli mun sunnuntai tehty.. Ihan hyvä vastapaino loppuviikon juhlimiselle!! :D Kelpasko?

EN KERKEE TARKISTAAN KIRJOTUSVIRHEITÄ, ALKAA SUOMEN KAUNEIN PIHA! :)