Reissunpiältä

Viime viikon torstai aamuna retkemme alkoi, asuntoautolla pohjoosesta suorilta etelään. Rento meininki piti ottaa het kättelys päälle, sillä ilmastoimaton auto ja helteet eivät ois muuhun antanutkaan mahdollisuutta. No okei, se ois kyl onnistunu muutenki, siis se rento meininki. :) Nappasin matkaseuraksi äiteen ja iskän, koska he eivät oo päässeet kunnolla reissaamaan tänä kesänä. Ajattelin että saavat mennä minne haluavat ja minä suurimmaksi osaksi perässä (vai voiko sanoa että edellä, sillä toimin kuskina). Virroilla pysähdyimme, sillä satuimme kunnon ukkosmyrskyyn (juuri sillan kohalla). Ihan jo alkoi ittiäki hirvittään ku tuuli työnsi asuntoautoa, puut olivat vaakatasossa, oksia lenteli tuulilasiin ja salamoita löi joka puolelle. Tehtiin siis stoppi ja toivottiin ettei yksikään puu kaatuisi päälle eikä salamatkaan osuis. No ei osunu (wiuh) ja lopen katseltiin puoliskatuntia joka puolelle iskeviä salamoita, kaikki kolme rinnakkain auton ohjaamosta. Niin some-elämää viettävänä (heheh) seurasin instagramista myrskykuvien liikkumista ja päätin vähä reilunpuolen tunnin päästä ja matka-ajan laskennan jälkeen että nyt ei enää näiden myrskyjen pitäisi osua reitillemme. Eikä ne osuneetkaan!! Somesta puheen, pidin instaa taas omana matkapäiväkirjana. Pääasias sikski et kotosal voidaan seurata missä ollaan millonkin. :) Ylöjärvellä pysähdyttiin syömään ja sen jälkeen suorilta Espooseen. Loppumatka taittui mukavasti..

 Vanhemmat torppasi Bodominjärven rannalle, Espoo Camping Oittaalle. Itse olisin
tietenkin voinut mennä näihin pikkumökkeihin, mutta minulle oli varattu tuttavien luota
yöpaikka. Eipähän tarttenu yksin yötänsä viettää ja kuunnella omia kummitustarinoita! :)

 Perjantaina lähdin Helsinkiin ystäviä tapaamaan ja katselemaan kaupunkielämää.

 Mitään shoppailuja ei ollutkaan tarkoituskaan tehdä, nauttia vaan hyvästä seurasta ja kahvitella.

  Kahvilan ikkunasta otettu kuva, täst kohtaa oli kirkkaat näkymät. Lämpöasteita yli +30. :)

 Ystävät lähtivät ja seuraan liittyi porukat sekä yöpaikkani omistajat. Vähän lisää käppäilyä

Helsingissä ja iltapäivästä linjurilla takaisin Espooseen. Hyvin lepposta. Iltasella piti vielä

pyörähtää Espoon ikeassa, tietty ny vähä piti shoppailla (eihän sitä passaa unohtaa).

 Lauantaina hurruuteltiin Mäntsälään mun kummituksia tapaamaan. Ihanat kummitukset.
En malttanut olla kävelemättä vuoden 1992 asuntomessualuetta, kun se siinä vieressä oli. :)
Kuvan talo ei tosin ole asuntomessujen yksi kohteista (oliskin) eikä kummituksien uusi koti,
vaan rakennus oli 1927 luvulla rakennettu vanhainkodiksi.

 Mäntsälässäkin jatkui sama meininki. Hyvää seuraa ja ruokaa, pöytä katettiin ulos,yhdessä ihmeteltiin elämänmenoa ja raatattiin maita ja mantuja!! :D Yöllä katteltiin niskat kenossa tähtitaivasta.

 Sunnuntaina matka jatkui Jyväskylään serkkuni luokse. Tässä kohtaa tais ilmetä meijän
reissun rentomeininki, sillä meitä oltiin jo ootettu perjantaina saapuvaksi. Kuka unohti
kertoa aikataulut! :) Tuli sit puukattuu samalle illalle majoittuminen serkkuni ystävien kans,
mutta hyvinhän me tultiin juttuun (niinkö en tulisi kaikkien kanssa) ja mahuttiin kaikki
vielä saman katon alle nukkumaankin. :D Illalla pyörähettiin yhdessä keskustas kurkistaas
rallien jälkeistä elämää kaupungilla. Väkeähän riitti ihan ihmeteltäväksi asti!! :)

 Asteen verran kodikkaammat katuvalot kuin meillä!! :)

 Maanantaina aamupäivästä lähdimme kiertämään asuntomessuja (kuvia tulossa). Ja kuten
seuraavasta kuvasta näkyy niin helle sai päänpyörälle jokaiselta.. Mitä lie ollaan tekemässä! :)

Asuntomessujen jälkeen asuntoauton nokka kääntyi takaisin kohti pohojanmaata. Superhelle ei voittanut meitä, vaikka tiukkaa se teki. Matkanvarrelta jokainen jätskikiska bongattiin!!! :D Reissu oli just sitä mitä pitikin, mennään minne mennään ja sillon millon huvittaa. Ainakin äitee ja iskä pääs pitkästä aikaa käymään etelässä ja sehän se oliki pointti!!! :D Kiitos viel kaikil ku päätitte kestää mua (haha) ja majoititteki mut viel!! :) <3

Arki alkoi muuten ihan normaalisti vaikka silmät oliki vähä ristissä tiistaina ja toi parempi puolisko tos viel lomailee. Pieni retki (reilusti yli tuhatkilsaa) teki terää ja taas jaksaa porskuttaa!! Tämmönen reissutarina täs ny sit, toivottavasti tunnelma välittyy teillekin. Kivaa viikonjatkoa kaikille!! Yrittäkää ny viel nauttia auringosta, sillä pian viilenee.