Joulumyyjäiset

Talvilomani tähtihetket olivat tänään. Kaiken suunnitellun, kiireen ja leipomisen jälkeinen hetki. Joulumyyjäiset. Ensimmäistä kertaa olimme mukana itse, myymässä myyjäisissä. Sehän oli aika kivaa. Alunperin oli tarkoitus pelkästään myydä gluteenittomia leivonnaisia, mutta mukaan tarttui hiukan muutakin mukaan. Minun tekemiä helmikoruja, ihan vain kokeilun vuoksi. En mitään myyntiä niistä oikeastaan halunnutkaan. Mutta menihän niitäkin kaupaksi, kuten esimerkiksi naapuripöydän miesmyyjä osti omaan kaulaansa, kun hänelle sopii kuulemma vihreä väri. Niin hän koko myyjäisten ajan oli helmikoru kaulassa... :) Äidin ja isän tekemää pihkasalvaa myös myimme. Olin hyvä esimerkki kertomuksille, haava siellä, haava täällä, pihka auttaa!!! Myimme niinsanotusti odotettua enemmän, kaikki onneksi kuitenkin riitti. Olin ajatellut että saan omat joululeivonnaiset tästä mutta ehkä niitä ei sitten loppupelissä meidän pakastimeen asti riittänytkään. Täytyy siis leipoa lisää. Paljon myös kävi ihmiset ostamassa "vierasvaraksi" kun on tulossa tuttavia joulun alla kylään jotka ovat keliaakikkoja. Minun rahani menivät kuitenkin muiden hyväksi, ostin ainakin yhdet ihanat vanhan ajan tyylin kudotut kuvioidut lapaset...

Tästä täytyy päästä mainihtemaan: kuvissa näkyy suosikki käsityöntekijä S-L. Olen siitä teille aina silloin kirjoitellut, aina kun olen piipahtanut ostoksilla S-L:n luona. Tällä kertaa kuvan oton jälkeen S-L kysyi, meneekö tämä lehteen, tokasin "eiku nettiin, miljoonien katseltavaksi". ;) Päätin pitää sanani, nyt se on täällä internetissä, kuvien kera. No niin, jos nyt tällä kertaa luet tätä, olen onnellinen että  teet niin hienoja käsitöitä, myyt niitä usein pihakirppiksillä jne ja kaiken lisäksi tiedät makuni. Kerrassaan mahtavaaa. :) Koskaan ei tiedä mitä hänen pöydästään tällä kertaa löytää, hienoa kierrätystä, koruista mattoihin ja sisustamiseen. 

Ehkä tästä saattaa tulla tapa, lähteä myyjäisiä kiertämään, pöydän takana myyden. Sen näkee sitten. Olisihan se tietenkin yksi tapa saada tekeleitäni eteenpäin, etteivät ne jäisi aina "roikkumaan" omiin nurkkiin ja täyttämään kaapejani. Ensi kerralla viisaampia, tämä oli mukava tutustumiskierros.

Suurimmat kiitokset kuuluvat tietenkin äidilleni, pääleipurille!!!!! Sit seuraavat kiitokset menee systerille joka on ollut äidin apuna koko ajan. Toinen systeri saa kiitokset aina sen makeuden, kauneuden ja koristeellisuuden myötä. Minä tupsahdin mukaan vasta kolme päivää aikaisemmin. Sainko lie mitään aikaan... :) Myyjänä kuitenkin osasin toimia, onhan se tieten yksi ammattinimikkeistäni joten kai se pitää osata hoitaakin.

 

  

Kuvat otettu nopsaa, ennen myyjäisten alkua!!!

Onneksi lomani jatkuu vielä tiistaihin, taitaa tämä tyttö lähteä jouluostoksille... Tänään kuitenkin vielä voitin jouluvalot 1-0. Nyt meidänkin pihaa koristaa värivalot, ei tosiaan vaan jouluvalot, tavallisine tuikkuineen.. Olemme illan saunoneet ja herkutelleet. Rauhallista ja tunnelmallista.

Näkyy kellokin olevan jo yli puolen yön joten eiköhän tästä jo saa ansaitusti lähteä nukkumaan. :)

Oikein mukavaa kolmatta adventtia.

xxx

Leipuri hiiiiiva

Joulumyyjäisiin käy tiemme lauantaina. Alavieskan virillä klo 10.00-14.00.

Olemme leiponeet gluteenittomia, laktoosittomia ja luontaisesti gluteenittomiakin leivonnaisia.

Mielestäni on ihanaa leipoa äidin hyvillä ohjeilla. Että muutkin keliaakikot saavat maistaa näitä herkkuja. Salaista ohjetta glut. korvapuustiin en ole nähnyt.

Huomenna vielä myssyt päähän. Hyvä me ja iskä!:)

 

Joulukorttikuvausta

On villiä melskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen, On korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten. Ja tähtöset tuikkivat lyhtyinä kilpaa noin hangella loistaen, Kun kaikki nyt juhlahan kulkunsa suuntaa, arvannet kai sen. 

Ennen kuvausta jo alkaa kiukku "joko saadaan piparkakut?" Sitten iskee vimma, hulluus, heiluus, iloisuus ja illistys. Perään nauru ja hykerrrys. "Hei, tämä on äitin lyhty" <- mihin se katosi? Paikallaan pysyminen tuottaa ongelmia, kaikkialla muualla on just nyt kaikkea jännää. Kuvauspaikka on niin nähty, paitsi toi "piparin palanen tuolla matossa.. Täytyy tutkia asiaa tarkemmin!!!" Nyt just jalkoja pakottaa, varmaan levottomat jalat. Täytyy lähteä juoksemaan. Kameralle en anna hymyä, mutta sen siaan voisin nuolaista vähän linssiä. Ai voiko tonttulakin laittaa kokonaisuudessaan päähän, "hei kuka sammutti valot!?:)" Mutta entä jos nyt just väsyttäiski, pistän pötkölleen tähän hetkeksi. Heiiiii, me osataan lentää.... 

Kun kuvaukset ovat ohi hymyillään, iloitaan, paikoillaan ja kiitetään. Kuvaaja hengästynyt ja valmis nukkumaan. Lapsilla ei mitään ongelmaa. Miljoona kuvaa otettu, ehkä niistä löytyy yksi hyvä kuva, toivotaan!!:) hihih*

Maailman ihanimmat ja suloisimmat rakkaat kullannuppuset, siskon lapset. En mistään hinnasta jättäisi ensivuoden joulukorttikuvia kuvaamatta!! <3

Jouluinen keittiömme!

Meidän jouluiseen tunnelmaan siistiytynyt keittiömme. Myös talonpoikaiskaappi projektini on vihdoin ja viimein rauhoitettu, omalle paikalleen. Tuplakuvien kera toivotankin kaikille oikein rauhallista ja ihanaa itsenäisyyspäivää! <3

 

 

 

LUNTA!!

Olo on taas kuin pienellä lapsella karkkikaupassa.

MEIL ON SATANUT TÄNÄÄN LUNTA!!!

Lunta tulvillaan on raikas talvisää,

ei liinakkommekaan, nyt enää talliin jää.

Sen kohta valjastan reen pienen etehen,

ja sitten joutuin matkahan 

me käymme riemuiten.

xxx 

Talvilomalla

Tiedättekö mikä minulle tärkeä asia aina välillä unohtuu, olen aloittanut tämän blogin kirjoittamisen toki monesta syystä, mutta myös siitä että ihanat ystäväni kauempaa saavat tietää mitä meidän elämään kuuluu ja mitä ihanaa meille on tapahtunut.. Meinaa aina välillä unohtua, niinsanotusti mennä puurot ja vellit sekaisin. Vai kuinka sitä näin joulunaikaan sanottaskaan.. Ei aina sisustusjuttuja, ei valokuvauksia vain. Vaan ihan normi elämästä, ihanasta elämästä!

No meill on ollut ihana viikonloppu, tai siis viikonlopun aloitus. Monellahan vkloppu on pitkä nyt, neljä yötä kotona, rauhassa. Suhteellista tämä rauhallisuus... Olen kerennyt käydä ja tehdä vaikka mitä ihanaa. Olimme eilen illalla Een, Niin ja Naan kanssa joulunavajaisissa. Katsoimme jännityksellä joulupukin liikkeitä, tonttujen tanssahtelua ja zetorin kierrosajeluja. Ee ja Nii myös kävivät Zetorin kyydillä. Tohkeisaan pikkumiehet. <3 Nuorempi veljeksistä ja pikku rinsessa lähti kotiin ja vanhimman kanssa lähdettiin vielä jännittävälle joulumyyjäis reissulle, vanhalle kotiseutumuseolle. Kulku museolle oli pimeä ja meitä hiukan jännitti tietenkin mennä sinne. Siellähän oli minun mielestäni kaikkea aivan ihanaa, jo itse tunnelma seitsemän jälkeen illalla vanhassa talossa tuntuu niin hohdokkaalta että ei siihen muuta enää olisi tarvitukkaan. Jännitystä saatiin kun menimme ostamaan Een kanssa arpoja, huomasin lompakkoni kadonneen...... Äkkiä autoon ja takaisin keskustaan. Olin jättänyt sen kaupan kassalle, kun niin haltioituneena kuuntelin pientä joukkoa jotka ilmeistyivät tyhjästä kassan viereen laulamaan joululauluja. Siinä kuunnellessa pakkasin ostoksia ja lähdimme laulun jälkeen ulos jättämällä lompakon siihen kauppiaalle. Onneksi kauppias oli huomannut minilompuukini ja ottanut sen talteen. Kyllä siinä jo Ee:täkin alkoi jännittämään "Noh, löytykö se lompakko".

Tänään olen kiertänyt äidin kanssa ihania joulumyyjäisiä. Ensin ylivieskassa, tarjolla oli taas kaikkea ihanaa. Ostin esimerkiksi helmikorun ehkä hölmöyttäni koska laatikot pursuilee omia helmikoruteoksiani. Mutta se kuulosti niin sympaattiselta kun 93vuotias sokea nainen tekee helmikoruja!!:) On kai se ylpeyden aihe. "Elänkö noin vanhaksi, teenkö vielä silloin koruja". Matkaani lähti myös tuttavien Helenan ja Veeran pöydästä jouluisia pieniä sydämiä, jotka löysivät kotoa heti paikkansa. Sieltä löytyi myös joulupuuron myyjä, uimahallin puolelta. Ihanaa kun löytyi laktoositonta puuroa. Sitten matkamme jatkui Kähtävän vanhalle koululle, myyjäisiin. Siellä oli tunnelma kans katossa. Tuli ostettua hiukan joululahjoja, joista ei sen enempää kerrota. Paikalle ilmestyneen valokuvaajan kanssa tuli "ongelmia" koska hän olisi välttämättä halunnut kuvata minua kun tein ostoksia, mutta minulla sattui olemaan "huono hius päivä" joten väittelimme aikamme, eikä minusta tullut tulevaan esitteeseen kuvaa. Kerroin viisaana mistä pitää ottaa valokuva ja komensin pienen pojan isänsä viereen "disainin tekijästä pitää ottaa kuva. Parempaa mainosta". Nauroimme valokuvaajan kanssa yhdessä "vai on huono hiuspäivä". Vielä jatkui matkamme hirvimajalle, jossa hirvimiehet olivat tehneet jokavuotisen tapansa mukaan loistavan hirvisopan. Mutta mihin oli kadonneet koululaiset, jotka ovat tienanneet joka vuosi luokkaretki rahansa hirvipeijaisista?!???? Tämän päiväinen matkani jatkuisi, mutta en vitsi teitä  tylsistyttää enempää, romaanillani. ;)

Paljon olen siis kerennyt kiertämään yhden päivän aikana... Jatkuukohan sama tahti lomallani?!? Ihanaa vain jos jatkuu. Huomenna olemmekin menossa taas konserttiin, Raskasta joulua Akustiikassa. Siellä varmaan näemme taas paljon tuttuja?!:) Oijoi, tätä rentoutumisen ja ihanuuden tunnetta. Nyt tähti glögiä ja elokuvaa. 

Näkyyköhän joulupukkiakin jatkossa, vai liekö tontut hiippailemassa??

Joulukuun ensimmäinen

Eikös vain olekkin ihana löydös nettikirpparilta!?!:)

Joulukuun ensimmäistä päivää vietetään. Eilen muistin, ettei minulla ole joulukalenteria. :) Mutta onneksi posteljooni oli toimittanut kummituksien tekemän ja lähettämän kalenterin minulle. En muistanutkaan että kummitätini toimittaa postitse minulle ihanaisen kalenterin. Jokaisen luukun takaa löytyy erilainen valokuva. Kiitokset kummituksille, jotka jaksavat muistaa melkein kolmikymppistä kummityttöään näin ihanilla asioilla.

Huomenna se alkaa, nimittäin talvilomani. Sitten ette pääse eroon minusta. Kodissamme alkaa tapahtumaan. Tai onhan täällä tälläkin viikolla tapahtunut aika paljonkin, esim. projektini saapui kotiin, keittiöön. Se on nyt maalattu ja paikka löydetty ja vielä täytetty. Kuvia laittelen tulevana viikonloppuna, kun kerkeän kotona päivänvalon näkemään. IHANAA, alkaa loma. Ei tarvitse tehdä ruokaa seuraavaksi päiväksi, ei tarvitse herätä neljän jälkeen, ei tarvitse kiirehtiä aamukahvilla... Ja niitähän riittäis! Lomani tulikin hiukan yllättäen, kuulin nimittäin alkuviikosta että pitää vaihtaa loman paikkaa ja vaihtoehtoja ei paljon jäänyt joten valitsin parhaimman. Ilmoitin keskiviikkona lomakseni ensi viikon. Saan rauhassa laittaa joulua kotiin, saan tehdä kaikki jouluostokset ensi viikolla, saan myös auttaa äitiä leipomisessa joulumyyjäisiä varten.

Ainiin, pieni "mainos" tähän väliin. 10.12. alavieskassa joulumyyjäisissä, meidän pöydässä laktoosittomia, gluteenittomia, myös luontaisesti gluteenittomia joululeivonnaisia myynnissä!! Tulkaa ihmeessä ostoksille. Testattu on, maistuu myös "normi ruokailijalle". :D Kuten meillä mennään, kaksistaan kun ollaan, ei meillä normaaleja jauhoja käytetä joten kaikki jouluherkutkin ovat gluteenittomia. Pääasiassa myyjäisissä pöydässämme on siis leivonnaisia, ehkä saatan viedä joitain askartelujanikin pöytään.

Tällä viikolla ollaan tosiaan aloitettu oikein urakalla joulusiivot. Keittiö on ollut (yllättäen) kohteenani. Kaapit ovat tyhjentyneet, joko roskiin tai myytäviin tavaroihin. Ruoka tarvikkeet ovat vaihtaneet paikkaa ja astiatkin ovat tätä nykyään hukassa. :) Pitäisikin lähteä jatkamaan. Nettikirppis ostokseni myös etsii paikkaansa. Ensin siivo ja sitten vasta perään (sotku).

Huomenna iltapäivällä aloitan rentoutumisen. Loman. Lasin pohjalle lämmikettä ja kynttilöihin tunnelman tuojaa. 

Postauksia reilun viikon verran ehkä tuplaten tiedossa. Valokuvia tulossa ja ajatuksia juoksusta. Odottamisiin, luukkujen avaamisiin.