Vähän aikaa sitten inspis sisustaa myös kotona, jotain uutta ilmettä ja ensimmäisenä tuli vastaan työ/askarteluhuone. Vaikka työhuone muuttaa lähes päivittäin ilmettään koska askartelen, kuvaan, häärään ja sotken siellä kaikenlaista arkeen ja työhön liittyvää niin silti. Välillä sitä kaipaa jotain uutta vaikka olisi suht tyytyväinen tilanteeseen. Huoneen on hyvä olla muuntautuva ja liika tavara aiheuttaa päänvaivaa hetkättelyssä. Just joo hyvä se on tämmösenä keräilijäluonteella sanoa näin, sillä eihän sellainen seesteisyys kyllä onnistune kaikkine askartelutarvikkeine ja ihanine koriste-esineineen, ei sitten millään. Toiselle seinällä on kirjahyllyä koko seinän mitalta ja vasemmalle puolelle (kuvasta katsottuna) jää maailman epäkäytännöllisin 80 -luvun kiinteäkaapi sekä irtokarkkiteli joka on täynnä askartelutarvikkeita. Työhuone tunnisteesta KLIK näette että tämä huone on meidän talon SE HUONE joka muuttaa muotoaan tiuhaan. Ensin kävi niin että olin ostamassa nettikirppikseltä tätä nyt katossa roikkuvaa valaisinta, mutta jätin sen kuitenkin ostamatta. Sama valaisin (tai olihan näitä useampi koska entisen liiketilan valaisimista oli kyse) tuli aina uudestaan ja uudestaan eteeni, viimein luovutin ja ostin sen yhden kaverin eteisestä koska hän oli ostanut näitä yhden liikaa omiin tarpeisiin. Jos siis useamman kerran tulee vastaan niin voiko sitä enää olla ostamatta. Valaisin sopi hyvin silloiseen mustavalkovihreään kokonaisuuteen. Pelkkä valaisin ei tuonut tarvittavaa muutosta ja mietein että mitäkätä voisin tehdä asialle, niinpä kevät ja mieleen hiipivät kukkaset toivat idean. Yhden kangaskaupan loppuunmyynnistä haalein muutamia meidän sisustukseen sopivia kankaita ja tätä kukkakangasta ostin pöytäliinaksi mutta sitten tuli se, onko se se mahti-idea! Kangasseinäke, jonka voi rullata tarvittaessa ylös. Ompelukone sanoi surrur, kankaiden kumpaankin päähän tankokujat ja pienet nauhat solmintaa varten sekä kaupasta luudanvarret sisään, seinään kiinni se on siinä!! Idea tähän ratkaisuun tuli noist mun vanhoista isoista koulun kartoista. Je, son hyvä! Sitten tietty tuli vastaan verhodilemma... No ei auttanut ku pölliä olohuoneesta oranssit verhot ja olohuoneeseen takkahuoneesta vihreät ja siitä se kierre lähti.. Melkein jokaisen huoneen verhot vaihto paikkaa ja keittiöki sai taas pitkästä aikaa oranssin kapan (ja tästä tuli mieleen että ikkunat pitäis muistaa pestä joskus). Tykkään kyl tost värikomposta mutta toi valaisin, se ei sovi tonne enää. Ounou. Saanee nyt olla hetken aikaa koska asentamiseen sain kulumaan vähän liian kauan aikaa, niin että se näytti kotioloissa hyvältä. Ei oo näköjään isältä tullut oppi tarpeeksi hyvin perille (isä on sähkömies). Hehh! Ikkunan edessä olevat pienet pöydät ovat meidän entiset yöpöydät mutta välillä tarvii lisää laskutilaa tos huonees niin mä rettuutan niitäki eessuntaassun.. Ehkä mä keksin niillekin joku päivä jotain. Paperipallot läks pois, just ennen ku kuvan nappasin otin jo pari pois ja kuvan oton jälkeen loputki.. Hmmm..
Toisin sanoen, huone ei ole läheskään valmis mutta hyvä alku jo, kunnes taas saan idean vanhoista opetustauluista tai kartoista.. No ei! :) Saanee nähdä käykö sisustajalle niin että ajatus muhii vielä syksyllä ja sitten hoksaan että no nythän täällä kaikki on just eikä melkeen, on nimittäin hiukan syksyiset värit tossa kankaassa. Tämä on kuitenkin hyvä idea siksi etten voi maalata huonetta vihreäksi kuten olen haaveillut jo muutaman vuoden sekä huoneen muunneltavuus ei tuota liikaa päänvaivaa kun yksin hääräilee. Tästä se sisustusinnostus nyt näköjään alkoi, saas nähdä mitä keksin seuraavaksi. Ainiin, no esikasvatukset.. Kasvatan niitä täällä huoneessa, eli nehän ne on ne seuraavat projektit sitten! Ihhihiiii.
Heiii mutta mitäs teille kuuluu? Vieläkö on lunta? Meillä satoi muutaman päivän vettä ja lumet ovat melkein kadonneet.. Arvatkaas vaan missä kuleksin päivät, no ulkona, nenä kiinni maassa ja tutkailen joko sieltä routaisesta maasta nousisi jotain. Sitä mä sit varmaan teen seuraavat kaks kuukautta, kahvikuppi kädessä tietenkin!! :) Tänään poikkean taas katsomaan jäätilanteen, sillä sain vähän aikaa sitten valokuvan läheiseltä sillalta kun jäät ovat nyt jämähtäneet siihen ja vesi on noussut jo aika korkealle. Tulva tiedossa, kääks!
No mutta tämmöista tällä kertaa, todella selvästi luettavaa tekstiä taas mut siit on yleensä hyvä lähteä jatkamaan yhtä epäselviä hääräilyjä. Suaatan tehdä pientä siivousta sillä huomenna ehkä tarjoon ystäville kahvetit. Eihän me enää muka synttäreitä juhlita, mutta ihan varmuuden vuoksi voisin myös leipasta jotain. Ainiin, piti vielä mainita että tiiättekö sen fiiliksen - vespasta - vanhasta sellaisesta, en saa ajatusta pois taaskaan, tais nimittäin olla viime keväänä samat haaveet. Haluan, haluan ja haluan, mutta ostin eilen itselleni lahjaksi sadeviitan, voin huristella eli juosta vesisateellaki pihalla ees taas se päällä ja päristä niinku mopot päristelee. Eikös siitä tule jo pieni tunne että kyllä se mopo sieltä vielä joku vuosi tulee mullekin ja voin ajella sillä vaikka vettä sataisi sillä se sadeviitta on niin hieno! Naapurit ei varmaan ihmettelis enää yhtään vaikka noin tekisin! :) Noin silleen niinku et ennen ajettiin moottoripyörillä niin nyt kai saa jo ajaa pikkumopoilla. Eikö? Kyl mää sen moottoripyöränki joskus taas hommaan, mut ehkä vasta joskus seuraavassa ikäkriisissä tai jopa eläkeiässä. Nyt menen enkä meinaa. Hassua ja aurinkoista viikonlopun jatkoa!
Heiii mutta mitäs teille kuuluu? Vieläkö on lunta? Meillä satoi muutaman päivän vettä ja lumet ovat melkein kadonneet.. Arvatkaas vaan missä kuleksin päivät, no ulkona, nenä kiinni maassa ja tutkailen joko sieltä routaisesta maasta nousisi jotain. Sitä mä sit varmaan teen seuraavat kaks kuukautta, kahvikuppi kädessä tietenkin!! :) Tänään poikkean taas katsomaan jäätilanteen, sillä sain vähän aikaa sitten valokuvan läheiseltä sillalta kun jäät ovat nyt jämähtäneet siihen ja vesi on noussut jo aika korkealle. Tulva tiedossa, kääks!
No mutta tämmöista tällä kertaa, todella selvästi luettavaa tekstiä taas mut siit on yleensä hyvä lähteä jatkamaan yhtä epäselviä hääräilyjä. Suaatan tehdä pientä siivousta sillä huomenna ehkä tarjoon ystäville kahvetit. Eihän me enää muka synttäreitä juhlita, mutta ihan varmuuden vuoksi voisin myös leipasta jotain. Ainiin, piti vielä mainita että tiiättekö sen fiiliksen - vespasta - vanhasta sellaisesta, en saa ajatusta pois taaskaan, tais nimittäin olla viime keväänä samat haaveet. Haluan, haluan ja haluan, mutta ostin eilen itselleni lahjaksi sadeviitan, voin huristella eli juosta vesisateellaki pihalla ees taas se päällä ja päristä niinku mopot päristelee. Eikös siitä tule jo pieni tunne että kyllä se mopo sieltä vielä joku vuosi tulee mullekin ja voin ajella sillä vaikka vettä sataisi sillä se sadeviitta on niin hieno! Naapurit ei varmaan ihmettelis enää yhtään vaikka noin tekisin! :) Noin silleen niinku et ennen ajettiin moottoripyörillä niin nyt kai saa jo ajaa pikkumopoilla. Eikö? Kyl mää sen moottoripyöränki joskus taas hommaan, mut ehkä vasta joskus seuraavassa ikäkriisissä tai jopa eläkeiässä. Nyt menen enkä meinaa. Hassua ja aurinkoista viikonlopun jatkoa!
Tääläki seurataan lumen sulamista. Huimaa!
VastaaPoistaMä käyn jo potkimassa isoimpia kasoja pienemmäks.. :) Eeehh.
PoistaNiinku jokaisessa vuodenajassa myös keväässä on ne ihan parhaimmat puolet, millon sulaa, millon kasvaa, millon vihertää jnejne.. On se huimaa kyllä!