torstai 30. elokuuta 2012

Polku~

Yleensä ihmiset kulkevat valitsemallaan polulla, toiset taas katsovat mihin polku kuljettaa. Syksyllä ihmiset, varsinkin naiset päättävät jättää kesäherkut ja kilot taakseen. Jotkut taas jatkavat samaa linjaa koko seuraavan kauden. Toiset aloittavat kylmien kelien urheilulajit ja taas toiset pitävät siitä makoisasta löhösohvasta.... 

Tällä hetkellä kuljen polkua joka kuljettaa kahden asian välillä olevaa reittiä. Toisesta päästä lähdin liikkeelle ja polun toisessa laidassa on edessä se mikä on tarkoitettu! Vaikka polkuhan onkin oikeasti vain kahden pisteen välillä oleva reitti. Eli toisaalta kuljen sillä reitillä koko ajan. Näinhän sen voi myös ajatella.. Yritän kovasti päästä haluttuun pisteeseen, vaikka tiedän että on turha yrittää liikaa. Se on tullakseen mikä on tullakseen. Aina ei saa mitä haluaa, mutta ainahan haaveita saa ja pitää olla. Niistä on hyvä pitää kiinni. Kyllä ne jotkut haaveet joskus toteutuu..

Maastossa polku muodostuu paljon käytettyyn kulku-uraan tai sellainen voidaan erikseen tehdä. Monet suomen teistä on rakennettu vanhan polun päälle. Monet eläimet muodostavat polkuja kulkiessaan asuinsijoiltaan vesien äärelle juomaan tai kylpemään. Urbaaneissa ympäristöissä polut muodostuvat usein koirien ulkoituksen yhteydessä tai oikopolkuina, kulkijoiden etsiessä lyhintä reittiä valmiista tieurista ja istutuksistakin piittaamatta. Tekemällä tehtyjä polkuja löytyy luontopuistoista, joissa polku voi olla päällystetty laudoilla eli pitkospuilla joko kosteikon ylittemäksi tai luonnon kulumisen estämiseksi. Polku on voitu myös kattaa vaikkapa hakkeella, jolloin siinä on lenkkeilijän kevyt juoksennella. Niin sanotussa kärrypolussa jos joskus myös piennartiessä tai metsäautotiessä on kaksi kulku-uraa rinnakkain. Kosteammissa paikoissa ne painuvat helposti kuraisille kuopille, joissa vesi voi seisoa pidempäänkin. Talvinen polku syntyy lumeen ja kovettuu käytön myötä polanteeksi, joka sulaa vasta myöhään keväällä. Lähde wikipedia. 

Hiukan sekavaa siis. Kiire on vähän joka rintamalla. Kotona sitä ei ehkä tarvitsisi olla, ainakaan kun kunto on puolitiellä. Flunssaa ei selätetty, mutta valkosipuli helpotti vähän. Tällä hetkellä kaikkea on hiukan liikaa. Tekemistä, ajatuksia, tärkeitä päätöksiä, terveyttä jnejne.. Siksi myös juttuni ovat voineet olla sekavia ja sitäkin lyhyempiä. Tai ei ainakaan kovin sisustusvoittoisia. Pitäisi miettiä yleisesti ottaen järkevästi, mutta kun ei koko aikaa jaksa. Onneksi se kaikki kohta helpottaa, ainakin vähän. Pian koittaa päivä kun pysähdyn polun yhdellä pisteellä ja jatkan toiselle. Mutta niistä sitten kun asiat ovat edes jollakin mallilla. 

Kylläpä olikin ns helpottavaa kirjoittaa teille näinkin mutkikkaasta polusta. "Tuolta se alko ja tuonne se ehkä loppuu, mutta matkasta ei ymmärretty mitään..." niinkö?!?! :D Voi mua..

Kokeilen tehdä lyhennetysti nyt näin:


Tänne heitetään ne ylimääräiset tyhmät ja sekoittavat asiat.



Näihin taas kerätään vain rakkaat ja hyvät asiat.
Jo menneiltä ajoilta ja tuleviltakin. 


Sori ny ku joudutte 'kestään' mun päiväkirja
stoorii pitkästä aikaa... :D
Vaikkaki vain sekoilin polulla kulkemisesta.

En oo menossa sekaisin, enkä ole yhtään negatiivinen.
Päinvastoin, positiivisin mielin ootellaan tulevaa.

 Ainiin, mä kuulun niihin jotka ei aijo alkaa syömään
syksyn tullen terveellisemmin. Syy siihen on se että
jo tälläkin hetkellä syön todella tarkkaan ja tulen 
aina syömään. Gluteenitonta eikä laktoositonta
tosta noin vaan voikkaan lopettaa kesken.
Joten eipä enää sen jälkeen tee mieli dietteillä!!:)

Sohvaki on ihan kiva kaveri, mut ehkä yritän jotain
uutta liikuntamuotoa kokeilla. Se voi olla se kävely
siel polulla tai sitten polun vieressä!!:D

Viseessss kaiffarit!
Aijoo, kuis tein polku?

Yli 15000 kävijää.
Vaikkei tää
mööpeli osaa
laskee puoliakaa.
WAU.

7 kommenttia:

  1. <3 kivaa syksyä, bloggari! :)

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä kaiken "tohinan ja tulevan" keskelle systeri! <3

    VastaaPoista
  3. Kiitti, kivaa syksyä toivotaankin!:) Samoin myös teille.

    VastaaPoista
  4. Olipas virkistävää pohdiskelua, joka aiheutti pohdiskelua myös tässä päässä! Oma polkuni on juuri nyt sillä tapaa suora, että kuljen mieheni kanssa kohti sellaisia välipäämääriä, joita kohti päätimme lähteä. Viimeisen kahden vuoden aikana on muuttunut paljon ja suunnaksi on otettu se omankaltainen elämä. Toteutustahti on letkeä, juuri nyt emme etene lainkaan vaan nautimme juuri tästä olemisesta. Silti suunta on selkeä. Ei vain ole kiire enää.

    VastaaPoista
  5. Jovelan emäntä, teidän "polkuun" blogissasi ihastuin kovin. Aika mielenkiintoista. :)

    VastaaPoista
  6. onnea polulle ja määränpäähän pääsemiseen :) ihan melkein luulen arvaavani mitä sinun polun päässä oottaa ja mihin matka siitä toivottavasti jatkuu, toivotan kaikkea hyvää :) näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti... heh... no ei vaan, itsekin täällä vähän polun risteyksessä joidenki asioiden suhteen, suunta on joka tapauksessa eteenpäin :)ehkä hidastan vielä askelia ennen risteystä ja tuumin ihan kaikessa rauhassa minne jatkan... -Laura-

    VastaaPoista
  7. Kiitos Laura. Hyvä että sinunkin suunta on eteenpäin. Joo, eikä aina kannata niin nopeeta kulkeekkaa!!:)

    Ei näitä juuria irroita myrskyt
    ei meitä kaada elämän tyrskyt..

    ..mä näitä polkuja tallaan kai
    viimeiseen asti jos sä rakkaani seisot mun vierelläin näiltä poluilta löytyy se viimeinen jonne yhdessä kuljemme ystäväin..

    Hehheh no ei vaan!!!:DDDDDDD

    Tsempit meil kaikil!!

    VastaaPoista