Kasvihuoneeni~

Pikainen tervehdys kesken rakennushommien. Miehet lähti ostamaan pari lautaa oih ja voih joten tässä välissä tulin koneelle. Kohta ovelta kuuluu "tuu ny jo töihin" tai muuta vastaavaa.. Kova tavoitteeni että kasvihuone on perjantaina valmis, joten hetkeäkään ei saa hukata. Vaikka tänä aamuna kävin ystävien Heinin ja Mintun kanssa ihanassa käsityöliikkeessä ostamassa trikookudetta. Pikkuisen siis pitää välillä höllätäkin. :)

Onneksi meillä on perheen miehet jotka auttavat kun vähä räpsyttää silmiä. En olisi mitenkään saanut yksin rakennettua ei kyllä ollut tarkoituskaan täysin yksin. Suunnitelman ja piirustukset tein joita ei kukaan miehistä ole varmaan katsonutkaan.

Lauantaina aloitimme talkoohommilla. Siinä en kerennyt mennä hätiin, että pohjasta tulee oikeanlaiset. No tuli niistä, mutta hiukan pienempi kuin oli tarkoitus. Häthätää lähdin etsimään pienempiä ikkunoita onneksi löysin. Kakkosnelosia jne puutavaraa olen hakenut niskaväärässä lisää. Aina sanottiin mikä määrä riittää, mutta ei sitten riittänytkään. Nooo, tiesinhän minä minkälainen rumpa siitä tulee. Eikä tuo ollutkaan ees niin paha kuin pelkäsin. 

Vähän pitää kertoa näitä talkootöiden 'huonojakin puolia', ettei joku luule sen olevan emännän asemassa liian helppoa tee sitä, tee tätä, hae niitä ja näitä, onko kukaan juonut kahvia, entä onko nälkä jnejne. Mutta minulla on onneksi ollut huippu talkoolaiset. Lauantaina satoi oikeasti koko päivän kaatamalla vettä ja siltikin miehet jaksoivat koko päivän. Itse sanoin jo välissä että eikös nyt jo lopetettais kun on niin huono ilma.. ISO KIIITOS KOKO POPPOOLLE!!! :)

Rakkailla lapsilla on ollut välistä turhan tylsää, kun kukaan ei ole antanut ISOJA VAUHTEJA kiikulla. Ties mistä kaikkialta löydän vasaran jälkiä kun vasara oli kiva leikkikalu yhessä välissä. ;) Kuitenkin hommasta olisi tullut täysin tylsää ja mautonta ellei pikkuvesselit Ee & Nii ois ollu mukana heilumassa. Onhan Ee ollut meidän remonttihommissa aina muutenkin mukana. ♥ Nii oli vielä niin pieni vauva meidän talon remontin aikoihin..

Siskon mies onneksi on raksa-alalla, joten olen turvautunut hänen kädentaitoihin melkolailla täysin. Myös toisen siskon mies näytti taitonsa lauantaina. Tiesin kyllä että hän osaa rakentaa, mutten arvannut että on noinki hyvä. Kiitti sullekki dyyd. Rakas isä on aina mukana, vaikkei annettaisi ees lupaa hihihhhh. Oma mieheni tekee kun joukkoon sopii ja on tehtävää. Ahkerana on ollutki. Luulin ettei hän osallistu, kun tää on taas näit mun projektei. ;) Päällepäsmärinä on toiminut rakas äiti huippua. Sillä oma tahtoni on mennyt jakeluun kun äiti on välillä käynyt vähän neuvomassa miehiä. ♥ Systerit ja NaaNaa ovat olleet mukana myös auttamassa. 

Ollaan täs jatkettu joka päivä minkä ollaan kaikelta muulta keritty ja mukana on ollut aina onneksi joku muukin. Eilen miehet nauroi katketakseen "meinaatko että tuo maali määrä riittää". En ollut sitäkään ajatellut loppuun asti, sillä maalitkin olivat minulla entuudestaan nurkat notkuu maalipurkkeja. Toinen asia joka meni vähän mönkään kierrättämisen suhteen, oli katto. Olisin saanu enon terassista vanhan katteen mutta enon remontti ei kerinnyt miun matkaan. :) Toisaalta hyvä niin, koska minulle alettiin puhumaan katon kestävyydestä ja siitä kuinka jollaki oli mennyt rakeet katosta läpi kun se oli liian hauras. Eli kävin ostamassa uuden valokatteen. Ostin sen mitä paikallisesta yrityksestä löytyi, en alkanut etsiskelemään sen enempiä.

Nyt jos jatkan vielä tästä enemmän höpöttelyjä, tulee pian turpakäräjät hehhh no ei vaiskaan. Toivottavasti jo perjantaina voin istuskella kahvikuppi kourassa uudessa sisustetussa kasvihuoneessani ja sen jälkeen voisin aloittaa siivoilut sotkuisessa talossa. :D 

Kuvat perjantain ja sunnuntain väliseltä ajalta.

 Kiitos vielä kaikille auttaneille. Taidan olla teille vähän enemmänkin velkaa..

Hmmm, mihinhän ne miehet jäi...~~

Kerron taas lisää projektista! Ihan varmasti..