Hiekkaa sulloin taskuihin muistoksi ja rohkeuteni kokosin. Katseen eteen suuntasin...
Hyvästelen heinäkuun. Valo vähenee ja varjot pidentyy. Lehdet puissa kellastuu.
En pelkää mitä tuleman. En ukkosmyrskyä tai paukkupakkasta. Ne kuuluu kokea.
En aio huolehtia. En anna murheen murtaa.
On jossain kesä. Jossain ei näy pilvenreunustakaan.
Aina jossain laulu raikaa. Jossain ilakoidaan.
Jossain tie on vailla mutkaa, ilman kuopan kuoppaa.
On jossain ovi auki. Jossain vieras majoitetaan.
satu vailla toista kenkää,,, vai
VastaaPoistaPitäisihän sitä olla kumpaankin jalkaan kengät jotta voisi etsiä sen polun jota kulkea... :) vai
VastaaPoistaVielä on kesää jäljellä.....
VastaaPoistaKäyppä kurkkaamassa blogiini:)
VastaaPoistaKurkistettu. Olipa kiva yllätys. :)
VastaaPoista